Tieto selvitti: Luottamuspula jarruna Suomen digitalisoitumisessa, kyberturvallisuustietouden lisääminen avainasemassa
Suomalaisten alhainen luottamus yrityksiin henkilötietojen käsittelijöinä voi hidastaa Suomen digitalisoitumista. Vain viisi prosenttia suomalaisista pitää yrityksiä vahvasti luotettavina henkilötietojen käsittelijöinä. Luottamus viranomaisiin on selvästi korkeampi, neljännes suomalaisista luottaa näihin henkilötietojen käsittelijänä. Samanaikaisesti tietämys omista oikeuksista henkilötietojen suhteen on suurelle osalle suomalaisista epäselvää. Kyberturvallisuustietouden lisääminen ja siihen liittyvien kansalaistaitojen kehittäminen ovatkin digitalisoitumisen kivijalka.
Tiedon Tietoturvabarometri selvitti Suomessa ja Ruotsissa kuluttajien näkemyksiä tietoturvasta, mukaan lukien henkilötietojen käsittely yritysten ja viranomaisten toimesta. Suomalaisista 25 % pitää viranomaisia erittäin luotettavina henkilötietojen käsittelijänä. Luottamus yrityksiin on selvästi heikompi, vain 5 % suomalaisista pitää yrityksiä erittäin luotettavina henkilötietojen käsittelijöinä. Ruotsissa vahva luottamus viranomaisiin on hieman alhaisempi (erittäin luotettava 22 %) ja yrityksiin hieman korkeampi (7 %).
”Luottamus on digitalisoitumisen kivijalka. Suomessa viranomaisilla on käytännössä tässä luottamusmonopoli, kun yritykset taas ovat jäämässä jalkoihin. Niiden pitää viimeistään nyt herätä sekä selvittää ja ymmärtää vallitsevan luottamuspulan syyt. Tämä on yksi merkittävä este - luotettavaksi koetun palvelun rakentaminen tulisi olla vahvasti yritysten agendalla, muuten digitalisaation edut jäävät hyödyntämättä”, sanoo Tiedon tietoturvaliiketoiminnan johtaja Markus Melin.
Käsi kädessä alhaisen luottamuksen kanssa näyttää kulkevan alhainen tietotaso. Sen osa-alueena Tiedon Tietoturvabarometri selvitti kansalaisten tietämystä henkilötietojen saatavuuteen liittyen. Tämä on suurelle osalle suomalaisista epäselvää. Suomalaisista vain 18 % tietäisi, miten selvittää, mitä tietoja yritykset ovat hänestä tallentaneet, ja vain 22 % tietää, miten tämän voi tehdä viranomaisten kanssa. Lisäksi vain 9 % suomalaisista on ollut yhteydessä yritykseen ja pyytänyt tätä poistamaan henkilökohtaiset tiedot rekistereistään.
”Tietämättömyys luo turvattomuuden tunnetta ja siten epäluottamusta. Digitalisoituminen jatkuu ja teknologia kehittyy niin nopeasti, ettei ikuista ja kattavaa ratkaisua tietoturvaan ja -suojaan ole. Siksi tietoisuus on avainasemassa: miten ehkäistä tietojen väärinkäyttöä, varautua riskeihin ja toimia kyberturvallisuuden parantamiseksi. Kun kuluttajalla, kansalaisella ja työntekijällä on kyberturvallisuuden kansalaistaidot, he osaavat toimia siten, että koko yhteiskunnan suojaus on riittävällä tasolla”, Melin jatkaa.
Myös henkilötietojen yhteiskunnalliseen hyödyntämiseen julkisten palveluiden kehittämisessä suhtaudutaan Suomessa nihkeästi. Suomalaisista 30 % suhtautuu erittäin tai melko positiivisesti siihen, että viranomaiset keräisivät dataa esim. viranomaissivuilla vierailuista tai liikkumisesta julkisten palveluiden parantamista varten. Erittäin tai jonkin verran negatiivisesti tähän suhtautuu suomalaisista 62 %. Ruotsissa suhtautuminen näyttää olevan positiivisempaa: 42 % suhtautuu erittäin tai melko positiivisesti siihen, että viranomaiset keräisivät dataa julkisten palveluiden parantamista varten. Erittäin tai jonkin verran negatiivisesti tähän suhtautuu ruotsalaisista 48 %
Yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden yhteistyö kyberturvallisuudessa on tärkeä osa-alue. Yhtenä käytännön toimena henkilötietojen käsittelyn parantamiseksi Tieto on liittynyt globaaliin MyData Global -järjestöön, jonka tavoitteena on parantaa ihmisten itsemääräämisoikeutta henkilötietojensa suhteen. MyData Global -järjestön kotipaikkana on Suomi, mutta siinä on mukana jo yli 500 henkilöä ja 70 organisaatiota yli 40 maasta. Järjestö kasvaa koko ajan uusien tahojen liittyessä mukaan toimintaan.
Tiedon Tietoturvabarometri kerää Suomessa ja Ruotsissa kuluttajien näkemyksiä tietoturvasta ja -suojasta. Selvityksen toteuttivat Tiedon toimeksiannosta tutkimuslaitokset Sifo (Ruotsi) ja Kantar TNS (Suomi) ajanjaksolla 19.-29.10.2018. Vastaajien ikäjakauma oli 18-79, ja vastaajia oli kaikkiaan 2 107, joista Suomessa 1 105 ja Ruotsissa 1 002. Selvityksen virhemarginaali on +/-5 prosenttiyksikköä.
Lisätietoja:
Markus Melin, tietoturvaliiketoiminnan johtaja, Tieto, 0400 941 121, markus.melin (at) tieto.com
Tiedon viestintä, news (at) tieto.com, 040 570 4072
Tiedon tietoturvabarometri (englanniksi): https://campaigns.tieto.com/SecurityBarometer2018
Tieto hyödyntää datakeskeisen maailman mahdollisuudet ja tuottaa niiden avulla arvoa yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle. Tavoitteemme on olla asiakkaillemme paras kumppani liiketoiminnan uudistamisessa. Ohjelmisto- ja palveluosaamisemme lisäksi hyödynnämme vahvasti yhdessä innovoinnin ja ekosysteemien mahdollisuudet. www.tieto.fi
Avainsanat: