Huoltamaton tulisija on suuri paloriski - TULISIJOISTA SATOJA RAKENNUSPALOJA VUODESSA
19.4.2004 Huoltamaton tulisija on suuri paloriski TULISIJOISTA SATOJA RAKENNUSPALOJA VUODESSA Tulisijat aiheuttivat vuonna 2002 yhteensä 507 rakennuspaloa. Kaikista rakennuspaloista vajaa 15 % oli luokiteltu tulisijasta syntyneiksi. Palojen taloudelliset vahingot nousivat yhteensä n. 5,5 miljoonaan euroon, mistä irtaimistovahinkojen osuus oli n. 1,1 miljoonaa. Huolellisella asennuksella, käytöllä ja huollolla suurin osa paloista olisi voitu ennaltaehkäistä. Turvatekniikan keskus (TUKES) selvitti tehdasvalmisteisten tulisijojen aiheuttamien tulipalojen lukumääriä, vahinkojen suuruuksia ja syttymissyitä. Hanke tukee sisäasiainministeriössä meneillään olevaa asetusvalmistelua koskien tehdasvalmisteisten tulisijojen paloturvallisuutta. Selvityksessä tutkittiin vuonna 2002 sattuneita puukäyttöisten tulisijojen aiheuttamia tulipaloja. Selvityksen mukaan tulisijojen aiheuttamien rakennuspalojen yleisimmät syttymissyyt olivat kipinä savuhormista tai uunista (30 %), riittämätön suojaetäisyys palavaan rakenteeseen (24 %), nokipalo (14 %) ja halkeama savuhormissa tai uunissa (10 %). Yli puolet selvityksessä mukana olleista paloista syttyi saunatiloissa ja savusaunoissa. Savuhormien aiheuttamista paloista ja hormipaloista merkittävä osa oli lähtöisin saunan lämmityksestä. Saunarakennuksissa kiukaita ei mahdollisesti ollut lämmitystilanteessa valvottu tarpeeksi, lämmitys oli kestänyt yhtäjaksoisesti hyvin pitkään (savusaunat) tai kylmillään olevia rakennuksia oli lämmitetty liian suurella alkuteholla. Metalliset savuhormit aiheuttavatkin vuositasolla huomattavan määrän rakennuspaloja. Usein ongelmia tuottavat riittämätön suojaetäisyys palavaan rakenteeseen sekä savuhormin tiiviyspuutteet. Ongelmia on myös savuhormien ja tulisijojen yhteensovittamisessa. Nimellistehoiltaan liian pieniin savuhormeihin yhdistetään tehoiltaan niitä suurempia tulisijoja. Lisäksi metalliset savuhormit eivät ajan kuluessa kestä suuria savukaasun lämpötiloja, vaan jatkuvat ylikorkeat lämpötilat heikentävät hormien lämmöneristyskykyä. Nyt tutkittuihin rakennuspaloihin ei ole laskettu tuhkan aiheuttamia tulipaloja. Tuhkan säilytys synnyttää vuositasolla arviolta 50 rakennuspaloa. Tuhkan käsittelyssä on havaittavissa selvää välinpitämättömyyttä eikä kuuman tuhkan vaaroista tiedetä tarpeeksi. Tuhkaa säilötään esimerkiksi pahvi-, puu- ja muoviastioihin, avointa tuhka-astiaa säilytetään sisätiloissa tai rakennuksen vierustoilla ja kuumat tuhkat tyhjennetään maastoon tai rakennuksen seinustalle. Suurin osa paloista ennaltaehkäistävissä Suurin osa tulisijojen aiheuttamista tulipaloista olisi ennaltaehkäistävissä huolellisella suunnittelulla, asentamisella, käytöllä ja ennen kaikkea tulisijojen huollolla. Valmistajien ja maahantuojien laatimat asennus-, käyttö- ja huolto- ohjeet ovat tärkeässä asemassa kuluttajan tai rakennuttajan asentaessa ja valitessa tulisijaa rakennukseen. Suojaetäisyyksien, hormin ja tulisijan yhteensopivuustietojen, tulisijan kokoamisohjeiden ja muiden tarpeellisten tietojen tulee löytyä tulisijan mukana toimitettavista ohjeista. Tulisijaa ja hormia valittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden yhteensopivuuteen. Tulisijan tiedoista on löydyttävä tulisijan nimellistehoarvot sekä savukaasujen lämpötilat. Ne eivät saa ylittää hormin vastaavia arvoja. Suurin osa metallisten savuhormien tulipaloista johtuu nimenomaan yhteensopivuuden varmentamisen laiminlyönneistä. Myös nuohouksesta huolehtiminen on oleellinen osa tulisijan huoltoa. Uusi pelastuslaki on muuttanut nuohouskäytäntöä siten, että nykyään rakennuksen omistaja tai haltija voi sopia nuohouksesta yksityisen palvelun tuottajan kanssa. Monissa paikoissa on kuitenkin vielä jäljellä piirinuohousjärjestelmä. Muutoksen seurauksena nuohousmäärissä on havaittu pientä notkahdusta. Rakennusten omistajat ja haltijat eivät ole tiedostaneet muuttunutta tilannetta eivätkä huolehtineet nuohousvelvoitteesta. Nuohouksen ja sitä kautta ulkopuolisen valvonnan väheneminen heikentää merkittävästi tulisijojen ja savuhormien kuntoa ja kunnon heikkenemisen havaitsemista. Tulisijat ja hormit eivät toimi turvallisesti ilman asiaankuuluvaa huoltoa. TUKES vastaa Suomessa tehdasvalmisteisten tulisijojen vaatimustenmukaisuuden valvonnasta. Laaditun selvityksen tiedot on kerätty sisäasiainministeriön pelastusosaston ylläpitämästä pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastointijärjestelmä Prontosta. Koko selvitys on luettavissa TUKESin nettisivuilta osoitteesta www.tukes.fi valitsemalla toimialoista kohdan pelastustoimen laitteet. Lisätietoja Mikko Törmänen mikko.tormanen@tukes.fi puh. (09) 6167 512 ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2004/04/19/20040419BIT00060/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2004/04/19/20040419BIT00060/wkr0002.pdf