Turkistuottajat Oyj:n tilinpäätöstiedote tilikaudelta 1.9.2009 – 31.8.2010

Hintatason nousu siivitti Turkistuottajat Oyj:n ennätystulokseen

• Nahkojen hintatason nousu ja lisääntyneet nahkamäärät nostivat Turkistuottajat Oyj:n välitysmyynnin arvon ennätykselliseksi tilikaudella 1.9.2009 – 31.8.2010. Yhtiö välitti tilikauden aikana 9,6 miljoonaa nahkaa (8,7 miljoonaan edellisellä tilikaudella).
• Välitysmyynnin arvo nousi 78 prosenttia, ja oli 441,8 miljoonaa euroa (248,4 MEUR edellisellä tilikaudella).
• Kysynnän elpymisen vuoksi niin minkin- kuin ketunnahkojen yleinen hintataso vahvistui voimakkaasti: dollarihinta 52 ja eurohinta 60 prosenttia.
• Konsernin liikevaihto kasvoi 45 prosenttia ja oli 45,0 miljoonaa euroa (31,2 MEUR).
• Konsernin liikevoitto oli 7,3 miljoonaa euroa eli 16,2 prosenttia liikevaihdosta (liiketappio 3,9 MEUR eli 12,5 prosenttia liikevaihdosta).
• Osakekohtainen tulos oli 2,17 euroa (-0,47 euroa).
• Hallitus ehdottaa 21.1.2011 Kokkolassa kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikauden 1.9.2009 – 31.8.2010 voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkona osakkeenomistajille 0,90 euroa osaketta kohti, yhteensä 3.240.000 euroa ja että 850.000 euroa siirretään suhdannerahastoon.

 Konsernin avainlukuja                                       2009/2010        2008/2009

 *) Tämän lisäksi hallitus päätti yhtiökokouksen valtuuttamana 0,18 euron lisäosingosta osaketta kohden.

Laskentaperiaatteet

Tämän tilinpäätöstiedotteen tiedot perustuvat 30.11.2010 klo 16.00 mennessä yhtiön verkkosivuilla www.ffs.fi julkaistavaan tilintarkastettuun tilinpäätökseen ja hallituksen toiminta­kertomukseen.  Tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset –standardia noudattaen.

Konserni on soveltanut 1.9.2009 alkaen seuraava uusia tai uudistettuja standardeja:

-          IFRS 8 Toimintasegmentit

-          IAS 23 Vieraan pääoman menot

-          IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen

-          IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen

-          IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätökset

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardin muutokset vaikuttavat tuloslaskelman ja oman pääoman muutoslaskelman esittämistapaan.  Muilla muutoksilla ei ole käytännön vaikutusta.

Liiketoimintakatsaus

Turkikset olivat tilikaudella kansainvälisen muodin kuvassa voimakkaammin kuin kymmeniin vuosiin. Lähes kaikki huippusuunnittelijat sisällyttivät niitä mallistoihinsa, ja pitkäkarvaiset turkikset olivat trendin aallonharjalla. Suomalaisen päätuotteen, siniketun, kysyntä kasvoi selvästi aiemmista vuosista.  Tilikauden ensimmäisestä, syyskuussa järjestetystä huutokaupasta alkaen siniketun­nahkojen hinta lähti ripeästi vahvistumaan ja kaksinkertaistui päättyneen tilikauden aikana.

Tilikaudella rikottiin ennätyksiä: maaliskuun huutokauppa oli sekä välitysmyynnin arvolla (186,7 miljoonaa euroa) että ostajamäärällä (670 asiakasta) mitattuna yhtiön historian suurin yksittäinen huutokauppa, ja koko tilikauden välitysmyynti nousi kaikkien aikojen ennätykseen 442 miljoonaan euroon.

Kansainvälinen talouskriisi alkoi helpottaa jo edellisen tilikauden lopulla. Venäjän, USA:n ja Euroopan talousnäkymät ja –odotukset kohenivat.  Kreikan valtiontalouden romahdus sitä seuranneine poliittisine levottomuuksineen ja spekulaatioineen toi epävakautta EU-alueelle ja heikensi euron ulkoista arvoa.  Kiinan talouskasvun merkitys maailmantalouden veturina korostui selvästi.

Muodin lisäksi ennätyskylmä talvi koko pohjoisella pallonpuoliskolla valoi optimismia turkismarkkinoille. Kipakat pakkaset siivittivät vähittäismyyntiä, ja edellisvuoden epävarman taloustilanteen oloissa tehdyt pukinetilaukset osoittautuivat monilla markkinoilla alimitoitetuiksi. Tilikauden aikana Hongkong/Kiinan turkisostot huutokaupoista lisääntyivät, mikä selittyi osittain sikäläisten kotimarkkinoiden kasvulla: turkisten kysyntä alkoi laajentua myös suurten kasvukeskusten ulkopuolelle.

Huutokauppamyynneillä painotettu Yhdysvaltain dollarin keskikurssi vahvistui viisi prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna. Kysynnän elpymisen vuoksi niin minkin- kuin ketunnahkojen yleinen hintataso vahvistui voimakkaasti: dollarihinta 52 ja eurohinta 60 prosenttia.

Välitysmyynti tilikaudella 1.9.2009 – 31.8.2010

Katsauskaudella 1.6. – 31.8.2010

Turkistuottajat Oyj järjesti tilikauden viimeisellä neljänneksellä huutokaupan 6. – 11. kesäkuuta.  Huutokauppa muodostui jopa odotuksia paremmaksi.  Siinä myytiin 2,4 miljoonaa minkin-, 520.000 ketun-, 31.000 suomensupin- ja 21.000 karakul-lampaannahkaa selvästi vuoden takaista vastaavaa huutokauppaa korkeampiin hintoihin.  Huutokauppaan osallistui 550 asiakasta kaikilta markkina-alueilta, suurimpana ryhmänä kiinalaiset.  Välitysmyynnin arvo oli kuusi­päiväisessä huutokaupassa 163,3 miljoonaa euroa (89,9 MEUR).

Tilikaudella 1.9.2009 – 31.8.2010

Turkistuottajat Oyj järjesti koko tilikauden aikana viisi huutokauppaa ja välitti 6,9 miljoonaa minkin­nahkaa (edellisellä tilikaudella 6,5 milj.), 2,2 miljoonaa ketunnahkaa (1,8 milj.), 450.000 afganistanilaista karakul-lampaannahkaa (280.000) ja 140.000 suomen­supin­nahkaa (110.000). 

Maailmantalouden elpyminen, kylmä talvi ja turkisten vahva asema muodissa heijastuivat Turkistuottajat-konsernin tilikauden välitysmyyntiin: sekä minkin- että ketunnahkojen hintataso nousi selvästi edellistilikaudesta, dollarihinnat 52 prosenttia ja eurohinnat 60 prosenttia.  Huutokauppa­myynneillä painotettu Yhdysvaltain dollarin keskikurssi vahvistui viisi prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna. Välitetty nahkamäärä, 9,6 miljoonaa nahkaa, oli 11 prosenttia edellistilikautta (8,7 milj. nahkaa) suurempi.   Välitysmyynnin arvo kasvoi edellistilikaudesta 78 prosenttia ja oli 442 miljoonaa euroa (248 MEUR). 

Liikevaihto

Katsauskaudella 1.6. – 31.8.2010

Konsernin liikevaihto oli nahkojen hintatason nousun ansiosta tilikauden viimeisellä neljänneksellä 45 prosenttia edellisvuoden vastaavan neljänneksen liikevaihtoa korkeampi.  Liikevaihto oli 15,6 miljoonaa euroa (10,8 MEUR). 

Tilikaudella 1.9.2009 – 31.8.2010

Koko tilikauden liikevaihto kasvoi edellistilikaudesta niin ikään 45 prosenttia 45,0 miljoonaan euroon (31,2 MEUR) nahkamäärien kasvun ja hintatason nousun ansiosta.  Valtaosa liikevaihdosta, 92 prosenttia (92 %), on turkistuottajilta ja ostajilta perittyjä välityspalkkioita.  Tuottajilta perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 29 prosenttia (37 %) ja ostajilta perittyjen osuus 63 prosenttia (55 %) konsernin liikevaihdosta.  Loppu koostui nahkontapalvelujen ja siitoseläinten myynnistä tuottajille, ravintola- ja kongressipalvelujen myynnistä sekä yhtiön omien nahkojen myyntituotoista.  Koti­maisilta asiakkailta, sekä turkistuottajilta että ostajilta, perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 15 prosenttia (18 %) ja ulkomaisten asiakkaiden osuus 78 prosenttia (74 %).  Liikevaihdosta 12,9 prosenttia (19,6 %) kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana, 14,1 prosenttia (11,0 %) toisen kvartaalin, 38,4 prosenttia (34,9 %) kolmannen kvartaalin ja 34,6 prosenttia (34,6 %) tilikauden viimeisen kvartaalin aikana.

Taloudellinen asema ja tulos

Katsauskaudella 1.6. – 31.8.2010

Liiketoiminnan kulut olivat tilikauden viimeisellä neljänneksellä 9,1 miljoonaa euroa (8,9 MEUR).  Nettorahoitustuotot kasvoivat tilikauden viimeisellä neljänneksellä 70 prosenttia edellisen tilikauden vastaavaan neljännekseen verrattuna ja olivat 840.000 euroa (490.000 EUR).  Konsernin viimeisen neljänneksen voitto ennen veroja oli 7,3 miljoonaa euroa (3,1 MEUR).

Tilikaudella 1.9.2009 – 31.8.2010

Koko tilikauden kulut kasvoivat kahdeksan prosenttia edellisestä tilikaudesta ja olivat 38,3 miljoonaa euroa (35,4 MEUR).  Kuluista 18,9 prosenttia (21,0 %) kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana, 29,6 prosenttia (28,4 %) toisen kvartaalin, 27,8 prosenttia (27,5 %) kolmannen kvartaalin ja 23,7 prosenttia (23,2 %) tilikauden viimeisen kvartaalin aikana.  Henkilöstökulut kasvoivat 13 prosenttia 15,5 miljoonaan euroon (13,7 MEUR) ja liiketoiminnan muut kulut neljä prosenttia 17,8 miljoonaan euroon (17,1 MEUR).  Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät SAGA-markkinointi­maksut ja IFTF:lle maksettavat edunvalvontamaksut nousivat välitettyjen nahkamäärien kasvun ja hintatason nousun seurauksena yhteensä 20 prosenttia edellisestä tili­kaudesta ja olivat 5,4 miljoonaa euroa (4,5 MEUR).  Turkisnahkojen markkinatilanteen parannuttua oleellisesti tilikauden aikana konsernin liiketulos muodostui tilikauden alussa ennakoitua paremmaksi.  Koko tilikauden liiketulos parani 11,2 miljoonaa euroa ja oli 7,3 miljoonaa euroa voitollinen (3,9 MEUR tappiollinen).

Koko tilikauden netto­rahoitustuotot kaksinkertaistuivat edellisestä tilikaudesta ja olivat 3,3 miljoonaa euroa (1,7 MEUR).  Netto­korko­tuotot olivat 3,8 miljoonaa euroa (2,8 MEUR), valuuttakurssitappiot 0,3 miljoonaa euroa (0,5 MEUR valuuttakurssivoittoja) ja luottotappiot tuottajille myönnetystä rahoituksesta 0,1 miljoonaa euroa (1,6 MEUR). 

Koko tilikauden voitto ennen veroja oli 10,6 miljoonaa euroa (tappio 2,2 MEUR) ja tilikauden voitto 7,8 miljoonaa euroa (tappio 1,7 MEUR).  Oman pääoman tuotto oli tilikaudella 14,4 prosenttia (–3,1 %) ja osakekohtainen tulos 2,17 euroa (-0,47 euroa). 

Konsernin omavaraisuusaste oli 53,1 prosenttia (46,5 prosenttia).  Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä koko tilikauden.  Konsernitaseen loppusumma oli 111,3 miljoonaa euroa (114,3 MEUR).  Osakekohtainen oma pääoma oli 15,94 euroa (14,33 euroa).

Investoinnit ja kehitys

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 1,5 miljoonaa euroa (2,0 MEUR edellisellä tilikaudella) eli 3,4 prosenttia (6,6 prosenttia) yhtiön liikevaihdosta. Investoinneista 63 prosenttia kohdistui Fur Center –kiinteistön peruskorjaukseen, 31 prosenttia muihin emoyhtiön aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä 6 prosenttia tytäryhtiöiden aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa työskenteli tilikauden aikana keskimäärin 307 henkilöä, kaksi vähemmän kuin edellisellä tilikaudella.  Valtaosa henkilökunnasta työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa erilaisissa turkisnahkojen käsittelyyn liittyvissä tehtävissä.

Konsernin henkilöstömäärät olivat seuraavat:

Kurssikehitys

Yhtiön C-sarjan osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pienten yhtiöiden listalla (Small Cap) teollisuuden ja palveluiden sektorissa. Osakkeiden vaihto oli tilikaudella yhteensä 10,0 miljoonaa euroa ja 1.200.000 osaketta eli 45 prosenttia yhtiön C-osakkeista.  Tilikauden ylin kurssi oli 9,87 euroa, alin kurssi 6,45 euroa ja keskikurssi 8,17 euroa.  C-osakkeen päätöskurssi oli tilikauden lopussa 9,45 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 8,33 euroa.  Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli 31.8.2010 34,0 miljoonaa euroa (30,0 MEUR).

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Turkistuottajat Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 21.1.2010.  Yhtiökokous vahvisti tilin­päätöksen, myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle ja päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa osinkona 0,42 euroa osakkeelta.  Osinko maksettiin 2.2.2010. Yhtiökokous päätti edelleen Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n esityksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen osakeyhtiölain 13 luvun 6 pykälän 2 momentin mukaisesti päättämään enintään 0,18 euron lisäosingosta osaketta kohden. Hallitus päätti 23.6.2010 käyttää tämän valtuutuksen ja lisäosinko maksettiin 17.8.2010

Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin turkistuottajat Jorma Kauppila, Markku Koski, Pentti Lipsanen, Esa Rantakangas ja Rainer Sjöholm sekä diplomi-insinööri Helena Walldén.  Hallitus valitsi puheenjohtajakseen Jorma Kauppilan ja varapuheenjohtajakseen Markku Kosken.  Yhtiön tilintarkastajana jatkaa Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jan Rönnberg.

Yhtiökokous hyväksyi lisäksi hallituksen esityksen yhtiöjärjestyksen 2, 4, 9 12 ja 13 pykälien muuttamiseksi.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Turkistuottajat Oyj:n toimintaan liittyvät riskit jaotellaan liiketoimintariskeihin, vahinko- ja omaisuusriskeihin, rahoitusriskeihin sekä operatiivisiin riskeihin. Alla selostettuihin riskeihin sisältyy elementtejä useista pääkategorioista. Yhtiö pyrkii hallitsemaan ja rajaamaan riskien mahdollisia vaikutuksia. Mikäli riskit kuitenkin toteutuisivat, ne voisivat merkittävästi haitata Turkistuottajat Oyj:n liiketoimintaa, taloudellista asemaa ja heikentää yhtiön tulosta.

Suhdanteiden ja valuuttakurssien vaihtelut

Voimakkaat suhdannevaihtelut nahkojen hinnoissa sekä se, että Turkistuottajat Oyj:n sopeutuminen näihin vaihteluihin kestää turkiseläinkasvatuksen vuosirytmistä johtuen vähintään puoli vuotta, ovat merkittäviä riskejä yhtiön taloudellisen toiminnan ja tuloksen kannalta. Suurin osa tilikaudella tarjottavista turkisnahoista myydään kysynnän ajoittumisesta johtuen vasta maalis­- ja kesäkuussa järjestettävissä huutokaupoissa, jolloin valtaosa kustannuksista on jo syntynyt.

Kansainvälisen talouskriisin seurauksena Kiinan hallitus aloitti massiiviset elvytystoimet, joiden seurauksena kiinalaiset intoutuivat kuluttamaan. Talouskasvu on maassa jatkunut kotimarkkina­vetoisena. Tilikaudella järjestettyjen huutokauppojen tarjonnoista yli kaksi kolmasosaa myytiin Hongkong/Kiinan markkinoille. Turkistuottajat Oyj:n välitysmyynti on näin ollen entistä enemmän yhden vaikeasti ennakoitavan markkinan varassa.

Yhdysvaltain dollarin ja siihen sidoksissa olevien valuuttojen heikentyminen sen mukana on riski yhtiön liiketoiminnan kannalta.  Valtaosa Turkistuottajat Oyj:n myymistä turkisnahoista viedään euroalueen ulkopuolelle, ja nahkojen maailmanmarkkinahinta määräytyy Yhdysvaltain dollareissa, vaikka yhtiön myyntivaluuttana on euro.   Dollarin vahvistuminen parantaa vastaavasti yhtiön liiketoimintanäkymiä. Valuuttariskien hallintaa selostetaan yksityiskohtaisesti konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Turkisten käytön mahdollinen vähentyminen muodin muuttuessa on yhtiölle selvä riski.  Nahkojen hintatason selvä nousu lisää riskiä, että muotiteollisuus etsii Saga-turkiksia korvaavia edullisempia vaihtoehtoja.  Yhtiö pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan kansainvälisen muotimaailman valintoihin Saga Fursin markkinointi- ja tuotekehitystoiminnan avulla. Tavoitteena on, että turkis materiaalina uudistuisi, sen käyttö­tarkoitukset monipuolistuisivat ja se säilyttäisi siten asemansa muodissa.

Imagoriskit ja poliittiset riskit

Turkiksiin liittyvät imagoriskit ja poliittiset riskit ovat yhtiön kannalta merkittäviä, sillä turkiseläinten kasvatuksen ja turkisnahoilla käytävän kaupan oikeutuksen säilyminen on yhtiön liiketoiminnan edellytys.

Turkiseläinten kasvatukseen liittyvät riskit

Yhtiön kannalta on oleellista, millainen kuva turkiseläinten kasvatuksesta välittyy.  Eläinoikeus­järjestöjen toiminta, jonka tarkoituksena on luoda negatiivinen kuva turkiselinkeinosta, on imagoriski koko kansainväliselle turkiskaupalle. Mielikuvatasolla tämä vaikuttaa eurooppalaisiin päätöksentekijöihin, jotka eivät tunne alaa. Tämä on kasvattanut painetta eri maissa sellaiseen lainsäädäntöön, joka tekisi turkiseläinten kasvatuksen kyseisessä maassa kannattamattomaksi, käytännössä mahdottomaksi tai kieltäisi sen.

Turkiseläinten kasvatuksen oikeutukseen liittyvät poliittiset riskit ovatkin pysyneet suurina. Poliittinen ilmapiiri on myönteinen turkiseläinten kasvatusta kohtaan suurissa tuottajamaissa kuten Suomessa ja Puolassa sekä minkinkasvatusta kohtaan Tanskassa.  Tilanne voi kuitenkin muuttua.  Tanskan vähäinen ketunkasvatus on kielletty siirtymäajalla. Neljännessä suuressa tuottajamaassa Hollannissa ketunkasvatus on kielletty, ja parlamentin alahuone on päättänyt minkin­kasvatuksen lopettamisesta, mutta parlamentin ylähuone ei ole hyväksynyt lakia.

Yhtiö kannustaa suomalaisia turkistiloja toimintansa sertifiointiin. Lokakuussa 2010 yli 60 prosenttia Suomen tuotannosta oli sertifioinnin piirissä.  Suomalainen turkistilasertifiointi on vastuullisuutta, jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä korostava laatu- sekä ympäristöjärjestelmä, joka kattaa tarhan toiminnan kaikki osa-alueet.  Yhtiö on laajentamassa sertifiointijärjestelmää myös muihin yhtiön toiminnan kannalta merkittäviin tuottajamaihin. Yhtiön tavoitteena on, että Saga-tavaramerkin käyttö liittyy tulevaisuudessa entistä kiinteämmin sertifiointiin.  Sertifiointi­järjestelmällä on Suomessa ulkopuolinen, puolueeton arvioija Inspecta Sertifiointi Oy.

Turkisnahoilla käytävään kauppaan liittyvät riskit

Turkisnahkojen markkina-alueet ovat suurelta osin sellaisia, joissa kaupan­käyntitavat, hallinto ja määräykset poikkeavat EU:sta ja Yhdysvalloista. Erityisesti tämä koskee Kiinaa ja Venäjää, joissa muutokset ovat myös vaikeasti ennakoitavissa.  Turkistuottajat Oyj jatkaa ponnistelujaan sen puolesta, että Kiinan hallitus poistaisi asteittain niitä tuontitulleja, jotka se sai pitää tullessaan WTO:n jäseneksi.

Hollannissa on vireillä ketunnahoilla ja niistä valmistetuilla tuotteilla käytävän kaupan kieltohanke, jonka edistymistä yhtiö seuraa tiiviisti.  Yhdysvalloissa supinnahoilla ja niistä valmistetuilla tuotteilla käytävän kaupan vaikeuttamiseen tähdännyt kauppanimikkeen muutoshanke kariutui toistaiseksi.

Turkistuottajat Oyj pyrkii pienentämään kaupankäyntiin liittyviä riskejä yhteistyössä muun muassa kansain­välistä turkiskauppaa edustavan International Fur Trade Federationin (IFTF), Suomen hallituksen ja Euroopan komission kanssa.

Muutokset turkisnahkojen tuotannossa

Hintojen nousun seurauksena tapahtuva turkisnahkojen tuotannon voimakas kasvu eri puolilla maailmaa voi tulevaisuudessa johtaa ylituotantoon.  Suomesta on jälleen tullut maailman suurin ketunnahkojen tuottaja, mutta tuotanto Kiinassa voi kuitenkin lisääntyä, varsinkin jos sinne myydään hyviä siitos­eläimiä.  Tällä hetkellä kiinalaiset panostavat kuitenkin enemmän minkin­nahkojen tuotantoon, joka on kääntynyt uuteen kasvuun.  Kiinan hallitus tukee kotimaista tuotantoa muun muassa korkeiden tuontitullien avulla.

Mikäli eurooppalaisen turkistuotannon suhteellinen kilpailukyky heikentyy kustannustason nousun ja lainsäädännön muutosten seurauksena, tällä voi olla merkittävä vaikutus turkistuotannon suuruuteen Länsi-Euroopassa. Tämä vaikuttaisi yhtiön keräämiin nahkamääriin.

Turkisnahkojen tuotannon keskittyminen suurempiin yksiköihin merkitsee Turkistuottajat Oyj:lle taloudellisten riskien kasvua. Toisaalta asiakaskunnan muutos lisää yhtiön mahdollisuuksia kasvattaa välitettäviä nahkamääriä. Tämä parantaa yhtiön taloudellista asemaa ja siten yhtiön mahdollisuuksia kestää realisoituvia riskejä.

Rahoitusriskit

Turkistuottajat Oyj:n liiketoimintaan liittyy erilaisia rahoitusriskejä kuten valuuttariski, lyhytaikaiseen rahoitukseen ja kassanhallintaan liittyvä riski, korkoriski, luottoriski ja muu vastapuoliriski sekä hyödykeriski.  Erilaisia rahoitusriskejä ja niiltä suojautumista on kuvattu tarkemmin konserni­tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 26.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Turkistuottajat Oyj:n huutokauppa 20.-25. syyskuuta 2010 oli yhtiön suurin kettuhuutokauppa 20 vuoteen: huutokaupassa tarjottiin runsaat 830.000 ketunnahkaa, mikä oli 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavassa huutokaupassa. Nahat myytiin lähes sataprosenttisesti, ja siniketun hintataso jatkoi vahvistumistaan dollarin kymmenen prosentin heikkenemisestä huolimatta., Lisäksi myytiin runsaat 700.000 minkin-, runsaat 40.000 suomensupin- ja runsaat 20.000 karakul-lampaannahkaa.  Välitysmyynnin arvo oli 103 miljoonaa euroa, mikä oli yli kaksinkertainen verrattuna vastaavaan huutokauppaan vuotta aikaisemmin. 

Arvio liiketoiminnan kehityksestä alkaneella tilikaudella

Turkistuottajat Oyj järjestää alkaneella tilikaudella syyskuussa 2010 pidetyn huutokaupan lisäksi huutokaupat 20 - 22.12.2010, 21 - 25.3.2011 ja 8 - 13.6.2011. Yhtiön tavoitteena on tarjota kyseisissä huutokaupoissa 6,0 miljoonaa minkin-, 1,4 miljoonaa ketun- ja 100.000 suomen­supin­nahkaa sekä 250.000 karakul-lampaan nahkaa.

Minkinnahkojen maailmantuotanto on kasvanut runsaat viisi prosenttia edellisvuodesta.  Kasvu on tapahtunut pääosin Kiinassa. Välitettävien minkinnahkamäärien odotetaan kasvavan hieman.  Ketunnahkojen maailmantuotanto on muuttumaton.  Tilikauden aikana vastaanotettavien ketun­nahka­määrien odotetaan pienenevän, koska edellisellä tilikaudella tuli normaalituotannon lisäksi myyntiin myös pakkas­varastoissa olleita nahkoja.  Tilikauden aikana välitettävien ketun­nahka­määrien odotetaan kuitenkin säilyvän ennallaan, koska osa pakkas­varastoissa olleista nahoista myytiin tilikauden ensimmäisessä huutokaupassa.

Turkisten käyttö on edelleen kasvussa Kiinan kotimarkkinoilla, eikä maan oma nahkatuotanto täytä tarpeita laadultaan eikä määrältään. Myös Venäjän markkinoiden elpyminen ja turkisten suuri suosio kansainvälisessä muodissa ennakoivat hyvän markkinatilanteen jatkuvan.  Turkis­pukineiden vähittäismyyntikausi on kuitenkin vasta alkamassa.  Nykyisen korkean hintatason hyväksyminen vähittäiskaupassa edellyttää taloudellisen tilanteen vakautta ja kunnon talvea.  Mahdolliset vaikeudet vähittäiskaupassa heijastuisivat nopeasti huutokauppahintoihin. Tämä kasvattaisi myös ostajasaamisiin liittyvää rahoitusriskiä alkaneella tilikaudella.

Euroalueen ja Yhdysvaltojen talouksien rakenteelliset ongelmat sekä Kiinan vaihtotaseen jatkuvasti kasvava ylijäämä vaikeuttavat euron ja dollarin välisen kurssikehityksen ennakoimista. Mikäli dollari on tilikauden huutokauppojen aikana selvästi edellistilikautta heikompi, tämä heikentää tilikauden tulosta, ellei nahkojen kansainvälinen hintataso nouse vastaavasti.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 31.8.2010:

Hallitus ehdottaa 21.1.2011 Kokkolassa kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että

- tilikauden 1.9.2009 – 31.8.2010 voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkona osakkeenomistajille 0,90 euroa osaketta kohti, yhteensä 3.240.000 euroa,

- 850.000 euroa siirretään suhdannerahastoon

- ja loppu jätetään voittovarojen tilille.

Osingonmaksupäiväksi ehdotetaan 2.2.2011.

Vantaalla, 29. marraskuuta 2010

TURKISTUOTTAJAT OYJ

Hallitus

Avainsanat: