Ainesosien yhteisvaikutukset huomioitava kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteissa

Report this content

Työterveyslaitos tiedottaa, 29/2015, Helsinki 25.5.2015

Kemikaaliasetus REACH tuo uutta tietoa yksittäisten aineiden vaaraominaisuuksista ja turvallisesta käytöstä. Valtaosa käytössä olevista kemikaaleista on kuitenkin useiden aineiden seoksia. Ainesosien yhteisvaikutukset on tärkeä huomioida, kun kehitetään lähestymistapoja ainesosiin liittyvien tietojen yhdistämiseen tuotteen käyttöturvallisuustiedotteeseen. Yhteisvaikutukset tulevat huomioitua, kun tuotteelle valitaan ainesosien tiedoissa kuvatuista altistumisen hallintakeinoista tehokkaimmat, ilmeni Työterveyslaitoksen ja Tukesin toteuttamassa tutkimuksessa.

REACH-asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisissa kemikaaliturvallisuusarvioinneissa tuotetaan yksittäisille aineille ns. altistumisskenaariot. Ne sisältävät kuvaukset keinoista, joilla työntekijöiden, kuluttajien ja ympäristön altistuminen voidaan rajoittaa haitattomaksi arvioidulle tasolle. Asetuksen mukaan kemikaalituotteiden valmistajien tulee sisällyttää tuotteen ainesosien altistumisskenaarioiden tiedot tuotteen käyttöturvallisuustiedotteeseen.

Tutkittavana kaksi menetelmää ainesosien tietojen yhdistämiseen tuotteen käyttöturvallisuustiedotteeseen

Työterveyslaitoksen ja Tukesin yhteistyönä toteuttamassa hankkeessa selvitettiin, miten hyvin kehitteillä olevat menetelmät altistumisskenaarioiden tietojen yhdistämiseen huomioivat tuotteen ainesosien yhteisvaikutukset. Erityisen tärkeää yhteisvaikutusten huomioiminen on esimerkiksi tilanteessa, jossa tuotteessa on useita samalla tavalla vaikuttavia ainesosia. Kemikaalituoterekisterin mukaan tyypillisimpiä esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat maalit, ohenteet, liimat, puhdistusaineet ja muut tuotteet, jotka sisältävät useita keskushermostoon vaikuttavia tai hengitysteitä ärsyttäviä liuotinaineita.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta menetelmää ainesosien altistumisskenaarioiden tietojen yhdistämiseen tuotteen käyttöturvallisuustiedotteeseen. Menetelmät perustuivat joko 1) tehokkaimpien eli vähäisimpään altistumiseen johtavien altistumisen hallintakeinojen valintaan tai 2) kriittisten ainesosien tunnistamiseen ja näihin ainesosiin liittyvien altistumisen hallintakeinojen valintaan.

Käyttöturvallisuustiedotteisiin suositellaan vähäisimpään altistumiseen johtavia hallintakeinoja 

Tutkimuksessa todettiin, että ainesosien yhteisvaikutukset tulevat huomioitua, kun tuotteen käyttöturvallisuustiedotteeseen valitaan tehokkaimmat, eli vähäisimpään altistumiseen johtavat hallintakeinot ainesosien altistumisskenaarioista. Kriittisten ainesosien tunnistamiseen perustuvaa menetelmää tulee sen sijaan edelleen kehittää, jotta voidaan varmistaa että myös tällä menetelmällä tuotettu turvallisen käytön kuvaus kattaa ainesosien yhteisvaikutukset.

Tuotteiden valmistajilla on keskeinen rooli tuotteen ainesosiin liittyvien tietojen yhdistämisessä tuotteen käyttöturvallisuustiedotteeseen. Tutkimuksen perusteella tutkijat suosittelevat kemikaalituotteiden turvallisen käytön kuvausten laadintaan ensisijaisesti vähäisimpään altistumiseen johtavien hallintakeinojen valintaa sekä lisätutkimusta kriittisten aineosien tunnistamiseen perustuvasta menetelmästä.

Lisätiedot:

Tutkija Piia Taxell, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2234, piia.taxell@ttl.fi
Ylitarkastaja Petteri Talasniemi, puh. 029 505 2104, petteri.talasniemi@tukes.fi

Hankkeen loppuraportti: Taxell P, Talasniemi P, Räisänen J, Santonen T (2015). Combining exposure scenario information for mixtures with combination effects. Pohjoismaiden ministerineuvosto, Kööpenhamina. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.6027/NA2015-909

Hanketta rahoitti Pohjoismaiden ministerineuvosto.

Piia Taxell

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi

Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 700.

Avainsanat:

Multimedia

Multimedia