Alkoholiriippuvuus ennustaa vahvasti työkyvyttömyyseläkettä
Tiedote 19/2015, Helsinki 19.3.2015
Alkoholiriippuvaisilla ja alkoholinkäytön lopettaneilla on moninkertainen riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle erityisesti mielenterveyden häiriön perusteella verrattuna alkoholin kohtuukäyttäjiin. Tulokset käyvät ilmi Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin tieteellisessä Scandinavian Journal of Public Health -lehdessä.
Suurin osa tutkittavista (69 %) käytti alkoholia kohtuullisesti, 7 % käytti sitä yli viikoittaiselle kulutukselle asetetun riskirajan ja 6 %:lla oli alkoholiriippuvuus. Koko elämänsä raittiina olleita oli 7 % ja alkoholin käytön oli lopettanut 11 %.
Alkoholiriippuvaisilla oli nelinkertainen ja alkoholinkäytön lopettaneilla lähes kolminkertainen riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriön perusteella verrattuna alkoholia vähän käyttäviin henkilöihin, kun mielenterveyden häiriöt ja somaattiset sairaudet seurannan alussa otettiin huomioon.
Koko elämän kestänyt raittius tai kohtuullinen alkoholinkulutus eivät ole yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen
Työterveyslaitoksen erikoistutkija Leena Kaila-Kankaan mukaan aiemmat tutkimustulokset, joiden mukaan raittiilla olisi suurempi todennäköisyys joutua työkyvyttömyyseläkkeelle kuin vä hän alkoholia juovilla, eivät saaneet tukea tästä väestötutkimuksesta.
– Ero aiempiin tutkimustuloksiin johtuu todennäköisesti siitä, että analysoimme erikseen koko elämänsä raittiina olleita ja alkoholinkäytön lopettaneita. Alkoholinkäytön lopettaneiden joukossa voi olla myös entisiä alkoholiongelmaisia, joiden terveys on huonompi kuin alkoholin kohtuukäyttäjillä, Kaila-Kangas toteaa.
Sen sijaan alkoholiriippuvaisilla on suuri riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Heidän työkykynsä tukemiseen pitäisikin kiinnittää erityistä huomiota terveydenhuollossa.
Koko väestöä edustava Terveys 2000 aineistona
Tutkimuksen aineisto oli osa koko väestöä edustavasta Terveys 2000–tutkimuksesta. Otokseen kuului yhteensä 3621 työvoimaan kuuluvaa 30−55-vuotiasta henkilöä (50 % miehiä). Heille oli tehty lääkärin tarkastus sekä mielenterveyshaastattelu (CIDI), jonka perusteella arvioitiin mielenterveyden häiriöitä, myös alkoholiriippuvuutta. Heidän tietonsa yhdistettiin Eläketurvakeskuksesta saatuihin rekisteritietoihin vuosina 2000−2011 myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä. Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos.
Lisätiedot
Erikoistutkija Leena Kaila-Kangas, Työterveyslaitos,
puh. 030 4741, 046 850 5032, sähköposti leena.kaila-kangas[at]ttl.fi
Artikkeli: Kaila-Kangas L, Kivekäs T, Laitinen J, Koskinen A, Härkänen T, Hirvonen L, Leino-Arjas P. Abstinence and current or former alcohol use as predictors of disability retirement in Finland. Scandinavian Journal of Public Health 2015; March 5: 1-8. OnelineFirst. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25743875)
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 700.
Avainsanat: