Altistuminen teollisuudessa käytetyille ftalaateille on vähäistä
Tiedote 16/2017, 16.3.2017
Ftalaatteja käytetään muovien kuten polyvinyylikloridin (PVC) pehmentämiseen. Ftalaateille voi altistua esimerkiksi PVC-muovin ja muovituotteiden valmistuksessa sekä remontoinnin yhteydessä. Ftalaatit voivat häiritä hormonitoimintaa ja olla vaaraksi sikiölle. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työperäinen altistuminen ftalaateille on kuitenkin vähäistä eikä terveille aikuisille aiheudu työstä terveyshaittoja. Raskaana olevien työntekijöiden on kuitenkin syytä välttää altistumista.
Työterveyslaitoksen hankkeeseen osallistui kahdeksan yritystä – PVC-muovin valmistajia ja käyttäjiä, rakennus- ja rengasliike sekä liimahartsin ja liimapalkkien valmistajia. Työntekijöiden altistumista selvitettiin biomonitoroimalla virtsanäytteistä sekä ilmamittauksin. Virtsan kemikaalipitoisuuksia verrattiin työssään altistumattoman vertailuväestön vastaaviin pitoisuuksiin.
– Altistumista ftalaateille havaittiin pinnoitettujen kankaiden, kaapelien ja muovituotteiden valmistuksessa. Näissä tapauksissa kyseessä olivat uudemmat, vähemmän haitalliset ftalaatit ja altistuminen oli niin matalalla tasolla, että siitä ei ole terveysvaaraa, kertoo erikoistutkija Simo Porras Työterveyslaitoksesta.
– Muilla työpaikoilla työntekijöiden arvot olivat samaa tasoa vertailuväestön kanssa.
Kaikilla työpaikoilla kemikaalien ilmapitoisuudet olivat matalia. Todennäköisesti työperäinen altistuminen tapahtuukin ihokontaktin kautta.
Vanhemmat, haitalliset ftalaatit ovat pääosin poistuneet käytöstä Suomessa
Vanhemmat, hedelmällisyydelle haitalliset ftalaatit (DBP, BBP ja DEHP) ovat pitkälti jo poistuneet käytöstä Suomessa, koska ne ovat nykyään luvanvaraisia EU:ssa REACH-lainsäädännön puitteissa. Altistumista voi kuitenkin tapahtua esimerkiksi remontoinnin ja kierrätyksen yhteydessä.
– Näitä vanhempia ftalaatteja korvaamaan on tullut uusia ftalaatteja mm. DPHP, jolla ei näyttäisi olevan haitallisia vaikutuksia hedelmällisyyteen, kertoo vanhempi asiantuntija, toksikologi Tiina Santonen Työterveyslaitoksesta.
Vaikka terveelle aikuiselle ei ftalaateista ole työssään vaaraa, on raskaana oleva työntekijä siirrettävä erityisäityslomaohjeistuksen mukaan sellaisiin työtehtäviin, jossa altistumista ei voi tapahtua.
– Vanhemmat ftalaatit (DBP, BBP ja DEHP) voivat vahingoittaa sikiön kivesten ja ulkoisten sukuelinten kehitystä raskauden aikana. Niillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia lisääntymiseen, varoittaa Santonen.
– Jos korvaavaa työtä ei ole tarjota raskaana olevalle, hän voi hakea erityisäitiysrahaa.
Tutkimuksessa selvitettiin altistumista myös kahdelle muulle kemikaalille (resorsinoli ja nonyylifenonoli), joiden on epäilty häiritsevän hormonitoimintaa. Pienimuotoista altistumista resorsinolille havaittiin rengasvalmistajan työntekijöissä. Altistumistasot olivat kuitenkin sen verran matalia, että terveyshaittoja ei ole odotettavissa.
Myös väestö altistuu ftalaateille – EU on kiristämässä säädöksiä
Suuri osa tässä hankkeessa tutkituista kemikaaleista on joko ollut tai on edelleen laajamittaisessa käytössä sekä teollisuuden prosesseissa että kuluttajatuotteiden puolella.
Näin ollen käytännössä lähes koko väestö altistuu näille kemikaaleille jatkuvasti esimerkiksi juomaveden, ruuan tai kuluttajatuotteiden kautta.
EU on asettanut väestötason altistumiselle raja-arvot, jotka nykyisin paikoin ylittyvät. EU:ssa onkin parhaillaan käsittelyssä ehdotus, jonka mukaan tiettyjen ftalaattien käyttöä pitäisi rajoittaa, jotta väestön altistuminen vähenisi.
Tässä tutkimuksessa vertailuryhmän pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa muualla Euroopassa saatujen tulosten kanssa, joten tutkimustulokset tukevat rajoitusehdotusta. Vertailuryhmä ei altistunut työssään tutkituille kemikaaleille.
Useissa tutkimuksissa on esitetty yhteyttä ftalaattialtistumisen ja hedelmällisyyttä vähentävän TDS-syndrooman (testicular dysgenesis syndrome) välillä. Tietyillä ftalaateilla on epäilty olevan yhteyksiä myös ylipainoon, insuliiniresistenssiin ja ADHD-oireyhtymään, mutta nämä vaikutukset ovat hyvin kiistanalaisia.
Työterveyslaitoksen tutkimuksessa (2014 –2016) mitattiin altistumista ihmisen hormonitoimintaa häiritseville ftalaateille ja fenoleille: dibutyyliftalaatille (DBP), bentsyylibutyyliftalaatille (BBP), di(2-etyyliheksyyli)ftalaatille (DEHP), di-isononyyliftalaatille (DINP), di-isodekyyliftalaatille (DIDP) ja di(2-propyyliheptyyli)ftalaatille (DPHP) sekä resorsinolille ja nonyylifenoleille. Mittauksia tehtiin virtsasta ja ilmasta. Tutkimukseen osallistui kahdeksan työpaikkaa (rengasliike, kaapeleiden, liimahartsin, liimapalkkien ja muovituotteiden valmistajia). Hanketta rahoitti Työsuojelurahasto.
Lisätiedot
Simo Porras, erikoistutkija, Työterveyslaitos, puh. 043 8241070, 030 474 2105, etunimi.sukunimi@ttl.fi
Tiina Santonen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 040 5390343, 030 474 2666, etunimi.sukunimi@ttl.fi
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Avainsanat:
