Ammattitaudit maksavat lähes sata miljoonaa euroa vuodessa

Report this content

Tiedote 63/2014, Helsinki

Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin vuodelta 2012 yhteensä 4 404 uutta ammattitautia tai ammattitautiepäilyä eli 18 tapausta 10 000 työllistä työntekijää kohden. Uusien tapausten lukumäärä on laskenut jo vuosia, mutta nyt lasku on tasaantumassa. Laskulle ei ole yksittäistä selittäjää. Vuonna 2012 tapaturmavakuutuslaitokset maksoivat korvauksia 18 700 ammattitaudista ja ammattitautiepäilystä yhteensä 98,8 miljoonaa euroa.

Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton (TVL) tekemien laskelmien mukaan tapaturmavakuutuslaitokset maksoivat vuonna 2012 korvauksia ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä yhteensä 98,8 miljoonaa euroa. Korvauksista 92,6 miljoonaa euroa (93,7 %) maksettiin tapaturmavakuutuslain ja 6,2miljoonaa euroa (6,3 %) maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain perusteella. Vuonna 2012 korvauksia maksettiin 18 768 ammattitaudista tai ammattitautiepäilystä.

Valtaosa, lähes 80 prosenttia, ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä maksettavista korvauksista on eläkkeitä. Vuonna 2012 erilaisia eläkekorvauksia maksettiin yhteensä 78,9 miljoonaa euroa. Ammattitautiepäilyjen tutkimuskuluja ja ammattitautien sairaanhoitokuluja korvattiin yhteensä 10,3 miljoonaa euroa, päivärahoja 3,9 miljoonaa euroa ja haittarahakorvauksia maksettiin 2,5 miljoonaa euroa.

Yleisimmät ammattitaudit tai ammattitautiepäilyt yleisyysjärjestyksessä

  • Meluvammat (1 066)

Yleisimpiä ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä olivat meluvammat, joita kirjattiin 1 066 tapausta. Niistä vakuutuslaitokset vahvistivat ammattitaudeiksi 50 prosenttia. Meluvammat ovat pääasiallisesti seurausta altistumisesta melulle 1990-luvulla tai jo aikaisemmin. Miehillä meluvammoja esiintyy yli kymmenkertainen määrä verrattuna naisiin.

  • Ihotaudit (944)

Ammatti-ihotauteja ja -tautiepäilyjä oli 944 tapausta. Vakuutuslaitokset vahvistivat ammatti-ihotaudeiksi 36 prosenttia kaikista rekisteröidyistä. Ammatti-ihotauteja esiintyi naisilla enemmän kuin miehillä. Niitä esiintyi kaikenikäisillä työntekijöillä. Heidän keski-ikänsä onkin selvästi alhaisempi kuin muissa ammattitaudeissa: 39 vuotta, kun rekisteriin ilmoitettujen henkilöiden keski-ikä on 50 vuotta.

  • Hengitystieallergiat (874)

Hengitystieallergioita kirjattiin 874. Ammattiastmoja ja -epäilyjä näistä oli 662, allergisia nuhia 177 ja allergisia alveoliitteja (homepölykeuhkoja) 27. Naisten osuus hengitystieallergioista oli 68 prosenttia, ja niitä esiintyi eniten 4549-vuotiailla. Vakuutuslaitokset vahvistivat kaikista hengitystieallergioista 12 prosenttia ammattitaudeiksi. Astmoja vahvistettiin vähiten.

– Vähäinen vahvistettujen ammattiastmojen osuus ilmoitetuista osoittaa astman aiheuttajien tunnistamisen vaikeutta. Työpaikoilla on edelleen paljon sisäilmaongelmia ja kosteusvaurioita, ja koska myös hengitystieoireet ovat yleisiä, yhdistelmä johtaa usein ammattitaudin epäilyn vuoksi tutkimuksiin, huomauttaa dosentti Panu Oksa Työterveyslaitoksesta.

  • Asbestisairaudet (726)

Asbestin aiheuttamia ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä kirjattiin 726 tapausta. Tavallisin asbestin aiheuttama sairaus (509 tapausta) oli keuhkopussin kiinnikkeet ja paksuuntumat, jotka aiheuttavat harvoin oireita tai todettavissa olevaa keuhkojen toiminnan alenemista. Asbestooseja (asbestipölykeuhkoja) ilmoitettiin 62 ja asbestin aiheuttamaksi todettuja tai epäiltyjä syöpiä 121. Vakuutuslaitokset vahvistivat asbestisairauksista 76 prosenttia ammattitaudeiksi.

– Asbestisairaudet kehittyvät hitaasti, ja niitä esiintyy yleisimmin iäkkäillä miehillä. Kaikista asbestisairauksista todettiin 65 vuotta täyttäneillä 64 prosenttia. Vanhimmat sairastuneet olivat yli 90-vuotiaita. Nuorin, jolla rekisteröitiin ammattitautina vahvistettu asbestisairaus, oli ikäluokassa 4044. Asbestille ovat altistuneet pääosin miehet, vain 4 % asbestisairauksista kirjattiin naisilla, kuvaa Oksa.

  • Rasitussairaudet (465)

Rasitussairauksia kirjattiin 465. Yleisin rasitussairaus oli olkaluun sivunastan tulehdus. Niitä olikin lähes puolet tapauksista. Toiseksi yleisimpiä olivat jänne- ja jännetuppitulehdukset. Vahvistettujen rasitussairauksien määrä oli 37 prosenttia. Naisten osuus kaikista tutkituista rasitussairauksista oli 42 prosenttia.

Lisätiedot

dosentti Panu Oksa, Työterveyslaitos, puh. 030 474 8654, Panu.Oksa[at]ttl.fi

Lisätietoja korvauksista

Juha Paju, Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto (TVL), puh. 0404 504263, Juha.Paju[at]tvl.fi
Jaana Laine,
Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA), puh. 029 435 2382, jaana.laine[at]mela.fi

Julkaisu

Oksa P, Palo L, Saalo A, Jolanki R, Mäkinen I, Virtanen S. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2012. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset. Työterveyslaitos. Helsinki 2014.

Toimittajakappaleiden tilaukset: kirjakauppa[at]ttl.fi

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi

Lotta Englund, tiedottaja
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2948, 043 8246251
lotta.englund[at]ttl.fi

Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 750.