Askelmittarin käyttö työpäivän aikana ei välttämättä lisää liikunta-aktiivisuutta

Vasta julkaistun Cochrane-katsauksen mukaan tutkimusnäyttö ei riitä osoittamaan onko työpäivän aikaisesta askelmäärän seuraamisesta hyötyä. Katsauksessa arvioitiin askelmittarin vaikutusta fyysisen aktiivisuuden lisääntymiseen ja sitä kautta työntekijöiden terveyteen. WHO:n suosituksen mukaan ihmisten tulisi liikkua päivittäin vähintään 30 minuutin ajan kohtuullisella rasitustasolla, sillä se vähentää riskiä sairastua sydänsairauksiin, diabetekseen ja joihinkin syöpäsairauksiin. Kuitenkin alle 40 % maailman väestöstä tekee niin.

Yhdessä katsaukseen hyväksytyistä neljästä artikkelista verrattiin liikuntaohjelmaa, jossa käytettiin askelmittareita, vaihtoehtoiseen ohjelmaan. Tutkimusryhmän ja kontrolliryhmän välillä oli kuitenkin sellaisia eroavuuksia, jotka vaikeuttivat askelmittarin käytön todellisten vaikutusten arviointia. Kolmessa muussa tutkimuksessa verrattiin askelmittarin käyttäjiä vähän liikkuviin. Yhdessä havaittiin fyysisen aktiivisuuden parantuvan askelmittarin käyttäjillä, mutta kahdessa muussa tutkimuksessa ei löydetty merkitseviä eroja askelmittari- ja kontrolliryhmän välillä.

– Katsaukseen hyväksyttyjen tutkimusten tuloksia ei voitu yhdistää, sillä jokaisessa tutkimuksessa käytettiin erilaista mittaria fyysiselle aktiivisuudelle. Siksi ei tiedetä, millainen kokonaisvaikutus askelmittarilla oli, sanoo erityisasiantuntija Jani Ruotsalainen Työterveyslaitoksesta.

Yksittäisten tutkimusten mukaan askelmittarin käyttäjillä huomattiin positiivisia vaikutuksia painoindeksissä (BMI), plasman paastonaikaisessa glukoosipitoisuudessa, mielialassa ja työpaikkatapaturmien määrässä kontrolliryhmään verrattuna. Missään näistä tutkimuksista ei kuitenkaan löytynyt yhdenmukaisia eroja vyötärön ympärysmitan, verenpaineen tai elintapojen suhteen askelmittarin käyttäjillä verrattuna kontrolliryhmän jäseniin. Tuloksiin saattoi myös vaikuttaa se, että paljon osallistujia lopetti kesken, että yhdestäkään tutkimuksesta ei oltu julkaistu tutkimussuunnitelmaa ennen tutkimuksen aloittamista ja että tutkimuksessa mukana olleilla työpaikoilla tiedettiin, ketkä olivat mukana tutkimusryhmässä ja ketkä kontrolliryhmässä.

Katsauksessa tultiin siihen tulokseen, että askelmittarin käytön terveysvaikutusten ja pitkäaikaisten hyötyjen arvioimiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia.

Katsausta varten sähköisissä tutkimustietokannoissa tehty systemaattinen haku tuotti 3282 osumaa kun etsittiin interventiotutkimuksia askelmittarin käytöstä työpaikoilla. Osumista katsauksen kriteerit täytti neljä tutkimusta.

1993 perustettu Cochrane Collaboration on kansainvälinen, riippumaton ja tuottoa tavoittelematon tutkijaverkosto. Verkoston yli 28 000 jäsentä yli sadasta maasta tuottavat ajantasaista ja korkeatasoista tutkimustietoa terveydenhoidon vaikutuksista kaikkien saataville. Cochrane Library pitää sisällään yli 5400 ajan tasalla olevaa katsausta terveydenhoidon toimenpiteistä.

Lisätiedot

Jani Ruotsalainen, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos, p. 030 474 7334, jani.ruotsalainen[at]ttl.fi (Managing Editor, Cochrane Occupational Safety and Health Review Group)

Katsaus:

Freak-Poli RLA, Cumpston M, Peeters A, Clemes SA. Workplace pedometer interventions for increasing physical activity. Cochrane Database of Systematic Reviews 2013, Issue 4. Art. No.: CD009209. DOI: 10.1002/14651858.CD009209.pub2.

(http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/14651858.CD009209.pub2/abstract)

Tutustu myös:

The Cochrane Library (www.thecochranelibrary.com)

Occupational Safety and Health Review Group (www.osh.cochrane.org)

the Cochrane Collaboration (http://www.cochrane.org/)