Hälyttävä määrä epoksi-ihottumia putkiasentajilla
Tiedote 47/2015, Helsinki 21.9.2015
Epoksikemikaalit, joita käytetään muun muassa putkistojen saneerauksessa, ovat ammattitaudiksi vahvistettujen allergisten kosketusihottumien suurin aiheuttajaryhmä. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteristä, johon kirjattiin vuodelta 2013 yhteensä 4 602 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä eli 18,7 tapausta 10 000 työllistä työntekijää kohden. Vuonna 2012 vastaava luku oli 4 404. Viime vuosien lukumäärien lasku näyttää nyt pysähtyneen.
Epoksiyhdisteet ovat muovikemikaaleja, joita käytetään rakennusalalla ja monilla teollisuuden aloilla. Vuosina 2009−2013 Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen epoksi-ihottumatapausten joukossa yleisiä ammatteja olivat putkiasentaja sekä maalarit/pinnoittajat. Putkiasentajien suuri ammatti-ihotautimäärä liittyy suurelta osin putkisaneeraustekniikkaan, ns. sukitukseen, jossa vanhojen viemäriputkien sisäpintoja pinnoitetaan epoksilla.
Epoksikemikaalien aiheuttamassa allergiassa on tavallista, että työntekijät ovat nuoria ja saavat oireita jo muutaman kuukauden työnteon jälkeen. Epoksiallergiaan liittyvien iho-oireiden ennuste on hyvä, mikäli altistuminen loppuu, mutta herkistymisen jälkeen on vaikea jatkaa epoksialtisteisessa työssä, koska täydellinen suojautuminen epokseilta on haastavaa.
Työterveyslaitoksen hankkeen pohjalta tehty Epoksikansio-sivusto (www.ttl.fi/epoksikansio) neuvoo käyttäjiä: Epoksityössä tulisi käyttää kemikaalinsuojakäsineitä, joissa on riittävän pitkä varsi. Niiden päällä voidaan käyttää lisäksi useita kerroksia kertakäyttökäsineitä, joita riisutaan kerroksittain lyhyin väliajoin. Näin vältetään myös ympäristön likaantuminen.
Nuorten työntekijöiden perehdyttäminen turvallisiin työtapoihin on erittäin tärkeää ja työnantajan vastuulla.
Yleisimmät ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (kaikki tutkitut/vahvistetut ammattitaudit)
● Meluvammat (1040/520)
Yleisimpiä vahvistettuja ammattitauteja olivat meluvammat, joita oli 520 tapausta. Näistä naisille kirjattiin vain 15 tapausta, miehillä meluvammoja esiintyy yli kymmenkertainen määrä naisiin verrattuna. Kaikkiaan tutkittiin 1040 henkilöä meluvammaepäilyn vuoksi.
– Vakuutusyhtiöt vahvistivat 50 prosenttia epäillyistä meluvammoista ammattitaudiksi. Keskiarvoa suurempi prosentti selittynee työperäisen altistumisen tunnistamisen helppoudella ja meluvammadiagnostiikan selkeydellä, kertoo dosentti Panu Oksa Työterveyslaitoksesta.
● Ihotaudit (1036/323)
Ammatti-ihotautiepäilyjä tutkittiin 1 036 tapausta. Ammattitaudiksi vahvistettiin 31 prosenttia eli 323 tapausta, joista 142 oli ärsytyskosketusihottumia ja 119 allergisia kosketusihottumia. Ammatti-ihotauteja esiintyi naisilla kaksi kertaa enemmän kuin miehillä.
Märkätyö on lukumääräisesti suurin ärsytyskosketusihottumien aiheuttaja. Epoksiyhdisteiden lisäksi toinen tärkeä allergisen kosketusihottuman aiheuttajaryhmä ovat isotiatsolinonit. Ne ovat säilöntäaineita, joita käytetään mm. maaleissa, kosmeettisissa tuotteissa ja metallintyöstönesteissä. Isotiatsolinoniallergia on toiseksi yleisin ihotestauksessa esiin tuleva kosketusallergia nikkeliallergian jälkeen.
● Hengitystieallergiat (874/131)
Hengitystieallergioita kirjattiin 874 tapausta. Ammattitaudeiksi näistä vahvistettiin 131. Astmoja näistä vahvistetuista hengitystieallergioista oli 63, allergisia nuhia 44 ja allergisia alveoliitteja (homepölykeuhkoja) 23. Naisten osuus kaikista vahvistetuista hengitystieallergioista oli 57 %. Hengitystieallergioiden yleisimmät aiheuttajat olivat homesienet, eri kemialliset tekijät sekä eläinten epiteeli, karvat tai eritteet, jauhot, viljat ja rehut.
● Asbestisairaudet (721/533)
Asbestin aiheuttamaksi ammattitaudiksi vahvistui 533 tutkituista 721 tapauksesta. Tavallisin asbestin aiheuttama sairaus oli keuhkopussin kiinnikkeet ja paksuuntumat, 418 tapausta. Asbestooseja (asbestipölykeuhkoja) varmistettiin 30 ja asbestin aiheuttamaksi todettuja syöpiä 82. Vain 25 kaikista vahvistetuista asbestisairauksista todettiin naisilla.
● Rasitussairaudet (461/212)
Rasitussairauksia kirjattiin 461, joista 212 vahvistettiin ammattitaudiksi. Yleisin rasitussairaus oli olkaluun sivunastan tulehdus, joka muodosti lähes puolet tapauksista. Naisten osuus kaikista rasitussairauksista oli 34 prosenttia.
Lisätiedot:
Ylilääkäri Panu Oksa, Työterveyslaitos, puh. 030 474 8654, panu.oksa[at]ttl.fi
Lisätiedot ihotaudeista:
Ylilääkäri Kristiina Aalto-Korte, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2292 tai 046 850 5035, kristiina.aalto-korte[at]ttl.fi
Apulaisylilääkäri Maria Pesonen, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2292 tai 046 850 5031, maria.peronen[at]ttl.fi
Julkaisu:
Oksa P, Palo L, Saalo A, Aalto-Korte K, Pesonen M, Mäkinen I, Tuomivaara S. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2013. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset. Työterveyslaitos, Helsinki 2015.
Julkaisu löytyy Työterveyslaitoksen www-sivuilta: http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut/default.aspx
Toimittajakappaleiden tilaukset: kirjakauppa[at]ttl.fi
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 700.
Avainsanat:
