Hämeenlinnassa kuntalaiset ottivat vastuuta alueensa palvelujen kehittämisestä
Palvelukokeilut paransivat yhteisöllisyyttä ja elämänlaatua
Hämeenlinnan kaupunki lähti rohkeasti aktivoimaan kuntalaisia palvelujensa uudistamiseksi vuonna 2010. Kokeilu yllätti suosiollaan: alueiden palveluita ideoitiin ja kehitettiin kahden vuoden kuluessa yli sadassa palvelukokeilussa, joihin osallistui tuhansia kuntalaisia. Kuntalaisten ideoimilla palveluilla parannettiin alueen yhteisöllisyyttä lisäämällä esimerkiksi nuorison ja eläkeläisten yhteistoimintaa. Tutkimuksessa ilmeni, että perinteisiin kehittämismalleihin verrattuna kunnalta ei vaadittu suuria resursseja prosessin aikana.
Kuntalaiset osoittautuivat kokeilussa aktiivisiksi uudistusten tekijöiksi. He saivat kunnalta valtaa ja vastuuta palveluiden kehittämiseksi. Yhteisöllisyys palasi alueille.
Kokeiluja tutkittiin osana Työterveyslaitoksen koordinoimaa ja Tekesin rahoittamaa Inno-Vointi-hanketta. Ryhmä tutki kokeilussa käytettyä uudenlaista johtamistapaa, joka tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden ideoida ja toteuttaa palveluja.
Kuntaliitosten myötä on ollut tarvetta yhtenäistää palveluja ja hinnoitella mm. julkisten tilojen käyttömaksuja. Hämeenlinnassa lähdettiin kuitenkin minipilottien eli uudenlaisten palvelukokeilujen avulla etsimään keinoja, joilla voidaan elvyttää talkoohenkeä ja lisätä alueiden yhteisöllisyyttä. Samalla voitiin hyödyntää kuntalaisten ideoita ja voimaa palveluiden kehittämisessä.
Hämeenlinnan minipilottitoiminta
Hämeenlinnan asukasagentin innostamana toteutettiin yli sata minipilottia vuosina 2010−2012. Mahdollisuutta minipilotin toteuttamiseen pystyi hakemaan kuka tahansa kuntalainen, yhteisö, yritys tai kaupungin työntekijä. Hakemus tehtiin helpolla nettilomakkeella. Pilotilta edellytettiin, että siinä on mukana vähintään kaksi toimijaa, jotka edustavat erilaisia toimijaryhmiä: esimerkiksi vanhukset ja lapset tai yritys ja koulu. Lisäksi kokeilun piti olla jotain uutta, hyödyllistä, rohkeaa ja toistettavissa olevaa.
Toimintatapa oli tehty toimijoille mahdollisimman helpoksi: ei hankalia lomakkeita, raskasta kirjanpitoa eikä määrämuotoisia väliraportteja. Minipilotti oli mahdollista käynnistää nopeasti.
Kunta myönsi hyväksytyille minipiloteille 500 euron kannustinrahaa kokeilun kuluihin. Hyväksynnän jälkeen toimijat itse ottivat vastuun suunnittelusta ja toteuttamisesta. Osa minipiloteista päättyi, mutta osa niistä jatkuu edelleen.
Uudet palvelut aktivoivat kuntalaisia ja paransivat elämänlaatua
Välitöntä rahallista arvoa minipilottien hyödyistä on vaikea arvioida. On arvioitu, että yhden syrjäytyneen nuoren kustannus yhteiskunnalle on 1,2 miljoonaa euroa. Jos yksikin tällainen nuori on saatu kiinni työelämään, koko minipilottitoiminta on maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin. Esimerkiksi Nuorten miesten liikuntatoiminta -minipilotti on saattanut estää useammankin nuoren syrjäytymisen. Elämänkaarikahvila-pilotti on puolestaan lisännyt eläkeläisten aktiivisuutta ja parantanut elämänlaatua. Myös nuoret ovat hyvin aktiivisia toiminnassa ja kävijöitä on ollut paljon. Voidaankin kysyä, miten paljon kahvilatoiminnalla on säästetty verrattuna siihen, että kunta olisi itse tuottanut palvelun ja olisivatko muut hyödyt jääneet toteutumatta?
Kansalaisten aktiivisuuteen perustuvan toiminnan toteuttaminen edellyttää kunnan päättäjiltä rohkeutta. Myös epäonnistumisia on pystyttävä sietämään. Kaikki minipilotit eivät toki olleet menestystarinoita. Kunnan kannalta panostus yksittäiseen minipilottiin on kuitenkin rahallisesti hyvin pieni ja yksittäisetkin onnistumiset ovat olleet niin merkittäviä, että kokonaisuus voidaan hyvin arvioida menestykseksi.
Miten toiminta jatkuu Hämeenlinnassa?
Minipilottitoiminnan hyödyt koettiin Hämeenlinnassa merkittäviksi. Toimintaa jatketaan niin, että kaupungin yksitoista tilaajapäällikköä voivat päättää omien alueidensa minipilottitoimintojen käynnistämisestä. Tällä hetkellä tilaajapäälliköt voivat käynnistää yhteensä lähes 50 minipilottia.
– Kokemuksemme uudesta ja nopeasta toimintatavasta ovat olleet erittäin myönteisiä. Asukkaita ja erilaisia toimijoita on saatu hyvin mukaan toimintaan. Minipiloteista suosituimmaksi osoittautui Elämänkaarikahvila, ja kahviloita on jo poikinut lisääkin, kertoo Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Markku Rimpelä.
VTT tutki uudenlaista julkisten palvelujen kehittämistapaa
VTT:n rooli hankkeessa on ollut tarkastella minipilottiprosesseja esimerkkeinä uudenlaisesta, käyttäjälähtöisestä innovoinnista julkisella sektorilla. Minipiloteista tunnistettiin ja mallinnettiin niiden yleinen etenemisrakenne ja eri toimijoiden roolit prosessin aikana.
Minipilotteja verrattiin perinteikkäämpiin kuntien kehittämismalleihin.
– Piloteille on erityistä, että niissä koko palvelun kehittämisprosessi luovutettiin kuntalaisten haltuun: käyttäjät saivat itse määrittää kehittämiskohteen. Kuntalaiset kehittivät yhteisöllisellä tavalla ratkaisuja arjen haasteisiin, kertoo VTT:n tutkija Katri Kallio.
Tutkimuksessa ilmeni, kuinka perinteisempiin kehittämismalleihin verrattuna kunnalta ei vaadittu suuria resursseja prosessin aikana. Kunnan tehtävä minipilottityyppisessä, kokeilevassa kehittämismallissa oli edellytysten luominen, palveluinnovaatioista oppiminen, kuntalaisten tukeminen, kannustus sekä tiedon levittäminen.
Toiminta on kaventanut kuilua kunnan johtajien ja kuntalaisten välillä. Tutkimuksen haastateltavat kokivat, että minipilotit ovat lisänneet yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä palauttaneet alueella talkoohenkeä.
– Minipilottityyppinen palvelujen kehittäminen ei voi olla ainoa kunnan kehittämistapa, mutta se voi hyvinkin olla osa sitä. Toimintatapa uudistaa palveluja käyttäjälähtöisesti. Samalla löydetään aivan uusia kuntalaisille soveltuvia palvelumuotoja, toteaa Karo Tammela VTT:ltä.
VTT:n tutkijat summaavat näkevänsä tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia sillä, kuinka kuntalaiset voisivat olla laajemmin mukana kehittämässä alueensa niin yksityisiä kuin julkisia palveluja. Yhdistettynä esimerkiksi web-pohjaisiin työkaluihin, kuntalaisten ja palvelun tuottajien kohtaamisten helpottaminen voi olla tärkeä voimavara elinvoimaisten alueiden kehittymisessä.
Minipilottiesimerkki: Nuorten miesten liikuntakerho
Toni ja Mikko Koski käynnistivät vuonna 2011 minipilotin, jonka tehtävä oli aktivoida syrjäytymisvaarassa olevaa nuorisoa salibandyharrastukseen ja talkootoimintaan. Toni Koski oli tätä ennen jo käynnistänyt toisen minipilotin, joka keskittyi samaan teemaan, mutta silloin salibandyn sijasta harrastettiin kuntosalitoimintaa.
Kävijöitä nuorten toiminnassa on ollut yli 100. Parhaimmillaan peleissä on ollut mukana kerralla 30 nuorta. Minipilottitoiminta helpotti tilaneuvotteluissa ja kannustinrahalla voitiin hankkia erilaisia tarvikkeita. Paljon talkoita tehneet nuoret ovat liittyneet vahvasti osaksi Jukolan asukasyhteisöä ja toiminta on noteerattu laajasti Hämeenlinnassa. Toni Koski on nykyään nuorisotyön oppisopimusopiskelija nimikkeellä ”kokemusasiantuntija”.
Toni Kosken kirjoitus liikuntakerhon synnystä ja toiminnasta
Minipilottiesimerkki: Elämänkaarikahvila
Elämänkaarikahvila on Kalvolan SPR:n, kolmen eläkeläisjärjestön ja Iittalan kouluvanhempien suunnittelema ja toteuttama toimintamuoto ikäihmisille ja koululaisille. Eläkeläiset ovat pitäneet nuorille suunnattua iltapäiväkahvilaa Iittalan yhteiskoulun viereisessä nuorisotilassa. Kahvila on ollut avoinna tiistaisin muutaman tunnin ajan. Lapset ja nuoret ovat voineet tulla kahvilaan viettämään iltapäivää ja ostamaan pikkurahalla eläkeläisten valmistamia välipaloja. Nuoret ovat samalla opastaneet eläkeläisiä tietotekniikkaan.
500 euron avustuksella katettiin ensimmäisten tuotteiden hankintakulut, minkä jälkeen kahvila on toiminut täysin omarahoitteisesti. Kahvilan tavoitteena ei kuitenkaan ole tuottaa voittoa, vaan tuotot käytetään toiminnan pyörittämiseen.
Vanhukset ovat saaneet mielekästä tekemistä. Nuorilla on ollut paikka, jonne mennä koulupäivän jälkeen. Kahvilatoiminta on helpottanut myös koululaisten vanhempien arkea. Ilmapiiri alueella on parantunut, kun nuoret ja eläkeläiset ovat tulleet tutuiksi toisilleen.
Elämänkaarikahvila
Video Elämänkaarikahvilasta
Lisätietoja
projektipäällikkö, tutkija Katri Kallio, VTT, puh. 020 722 4134, katri.kallio[at]vtt.fi
tutkimusharjoittelija Karo Tammela, VTT, puh. 020 722 6753, karo.tammela[at]vtt.fi
palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko, Hämeenlinnan kaupunki, puh. (03) 621 4661, paivi.raukko[at]hameenlinna.fi
Lue myös
Uutistiedote 21.5.2013: Ruohonjuuritason ideat on saatava käyttöön julkisen sektorin uudistamisessa
