Hyvä työelämä työkulttuuriksi -seminaari Allergiatalolla 5.6.2013
Suomi tarvitsee innovatiivisia, luovia ja rohkeita työpaikkoja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Mutta tarvitaan myös keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä, osaavaa työvoimaa, innovatiivisuutta ja ennen kaikkea terveitä ja hyvinvoivia työntekijöitä. Hyvä työelämä työkulttuuriksi -seminaarin järjestävät Työterveyden Edistämisyhdistys ry ja Työterveyslaitos Allergiatalolla 5. kesäkuuta 2013.
Työministeri Lauri Ihalainen avasi esityksessään Työelämän kehittämisstrategian Työelämä 2020 keskeistä sisältöä ja tavoitteita.
– Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmisteltu kehittämisstrategia on haastamassa suomalaiset työpaikat kehittämään työelämää omista lähtökohdistaan. Jotta hyvä työelämä olisi mahdollista ja Suomi pysyisi kilpailukykyisenä, hyvin toimivat ja tulokselliset sekä uutta työtä luovat työpaikat ovat kaiken hyvinvoinnin edellytys. Suomessa työelämää on uudistettu organisaatiouudistuksin, joiden tuoma muutostahti on saattanut olla liiankin kiivas.
– Suomen työelämän vahvuuksia eurooppalaisessa vertailussa ovat erityisesti oppimis- ja kehittämismahdollisuudet, kohtuulliset vaikutusmahdollisuudet työssä ja luottamuspääoma. Eniten kehitettävää oli työn terveellisyydessä ja turvallisuudessa, työoloja koskevassa tyytyväisyydessä, kiireisyyden vähentämisessä ja oikeudenmukaisen johtamisen kehittämisessä. Työelämän kehittämisstrategia haastaa työpaikat kehittämään työelämää omista lähtökohdistaan.
– Tulevaisuuden perusta rakennetaan jo tänään, painotti ylijohtaja Leo Suomaa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Yksittäisen työntekijän tai työpaikan kohdalla työelämän muutokset ovat usein nopeita, mutta turvallisuuskulttuurin tasolla muutokset kestävät.
– Nyt tehdään niitä ratkaisuja, joiden vaikutukset voidaan nähdä 2020-luvulla tilastoissa. Työn ja työelämän laadun kehittämisessä on kymmeniä erilaisia ulottuvuuksia; työhyvinvointi voidaan määritellä esimerkiksi siten, että työ on mielekästä ja turvallista, terveyttä edistävää ja se tehdään työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Työhyvinvoinnin parantaminen edellyttää osaamista, jonka osalta jokainen työpaikka voi nojautua työterveyshuoltonsa palveluihin.
Turvallisuuspäällikkö ja Nolla-tapaturmaa Foorumin puheenjohtaja Jari Haijanen korosti turvallisuuden keskeistä roolia osana hyvää työkulttuuria.
– Turvallisuus on tahdon asia ja se edellyttää johdon näkyvää ja omakohtaista sitoutumista, myös henkilöstön motivaatiota ja osallistumista sekä organisaation kykyä oppia uutta ja jatkuvasti parantaa toimintaansa.
Seminaarin ohjelma kattaa laajasti työelämän eri tekijöitä ja niiden vaikutuksia työntekijän terveyteen ja hyvinvointiin.
Lisätietoja
tiedottaja Marianne Joronen, Työterveyslaitos, puh. 043 8245 047, marianne.joronen[at]ttl.fi
Työterveyden edistämisyhdistyksen sihteeri, kansainvälisten asioiden päällikkö Suvi Lehtinen, Työterveyslaitos puh. 040 546 2368, suvi.lehtinen[at]ttl.fi
Seminaarin jälkeen seminaariesitykset julkaistaan Työterveyden Edistämisyhdistyksen sivuilla.
www.ttl.fi/tey