Istuva kokous ei tee hyvää luovuudelle ja kropalle – vinkit hyvinvointia edistäviin tilaisuuksiin

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto kannustaa tapahtumien järjestäjiä ja kokoustiloja tarjoavia tahoja pohtimaan, kuinka ne voisivat vähentää pitkäaikaista istumista kasvokkaistapaamisten aikana. Istuvien lounaiden sijaan ruuasta voidaan nauttia pystypöytien äärellä ja osallistujia liikuttaa vaikkapa luomalla taukopolkuja. Työterveyslaitoksen fysioterapeutit antavat vinkkejä hyvinvontia edistäviin kokouksiin ja seminaareihin. 

Työterveyslaitos ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU-OSHA tiedottavat

Työterveyslaitoksen työfysioterapeutti Elina Östring ja fysioterapeutti Pia Sirola kannustavat tapahtumajärjestäjiä pohtimaan, millainen on uuden ajan hyvinvointia edistävä seminaari tai pitkä kokous.

Östringin ja Sirolan mukaan luovuus ja ideointi vaativat jalkoja alle. On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että opimme paremmin, kun olemme liikkeellä. Siksi seminaareissa ja koulutuksissa kannattaisi välttää pitkäaikaista paikallaan istumista.

Östring on huomannut, että pienilläkin asioilla ja viesteillä voidaan ohjata ihmisten käyttäytymistä.

– Kokouspaikan osallistujia voidaan ohjata käyttämään portaita hissin sijaan vaikkapa kannustavilla viesteillä. Ulko- ja sisätiloihin voidaan luoda myös erilaisia taukopolkuja, joiden varrella voi tutustua kokoustilan historiaan, luontoon tai vaikkapa taiteeseen, Östring ideoi.

– Kokoustiloihin voidaan myös tuoda erilaisia välineitä, kuten jumppapalloja tai tasapainolautoja, jotka kannustavat ihmisiä liikkumaan kokouksen aikana. Ylipäätään seminaarien aikana kannattaisi osallistujia pyytää välillä seisomaan.  Kokoussaleissa voisikin korvata osan tuoleista seisomiseen sopivalla tilalla pystypöytineen, Sirola vinkkaa.

Liikkumisen tarve huomioon jo tilaisuuden suunnittelussa

Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden mukaan jo kokouksen ohjelman suunnittelussa kannattaisi huomioida ihmisten tarve liikkeelle.

– Luentojen lomaan on hyvä ripotella aktivoivia osuuksia. Tilaisuuden aluksi osallistujat voivat tutustua toisiinsa ryhmäytymistä edistävien aktiviteettien kautta. Luentojen välissä osallistujia voidaan kannustaa kävelemään ideaseinän luokse, jonne jokainen voi kirjoittaa ajatuksiaan. Silmille ja mielelle voidaan antaa elvyttäviä taukoja heijastamalla luontokuvia seinälle tai kattoon tai tuomalla tilaan luonnonääniä, Östring luettelee.

– Hyvä tapa tuoda liikettä seminaariin tai kokoukseen on jakaa porukka ryhmiin niin, että he vaihtavat välillä tiloja keskenään. Jo muutaman minuutin kävely ja pieni tauko auttavat palautumisessa, Sirola sanoo.

Sirolan ja Östringin mukaan yksi seminaarin tai kokouksen luento-osuus voidaan nauhoittaa myös etukäteen ja kokouksen osallistujat voisivat kuunnella sen vaikkapa kävelyn aikana. Tämän jälkeen voidaan palata saliin keskustelemaan luennosta tai esittämään kysymyksiä.

– Pitkien seminaaripäivien aikana vähintäänkin tauoilla tulisi ihmiset ohjata pois tuoleilta. Suosittelemmekin korvaamaan istuvat lounaat kevyemmillä tarjoiluilla, joista osallistujat voivat halutessaan nauttia seisten pystypöytien ääressä

Istuminen ei tee kokouksesta uskottavampaa

Yhtenä suurimpana esteenä uusien käytäntöjen omaksumiselle fysioterapeutit näkevät huolen tilaisuuden uskottavuuden menetyksestä.

– Moni meistä elää edelleen siinä käsityksessä, että vakavassa tilaisuudessa istutaan paikallaan ja kuunnellaan. Pitkäaikainen istuminen ei kuitenkaan passivoi vain kehoamme vaan myös mieltämme. Istuminen heikentääkin vireystilaamme ja sitä kautta huonontaa keskittymiskykyämme, Östring toteaa.

Östring ja Sirola kannustavatkin organisaatioita kokoamaan yhteen kokouksia ja seminaareja varten uusia liikuttavia käytäntöjä, joista voidaan valita kuhunkin tilaisuuteen sopivat metodit.

– Aktiviteetteja suunnitellessa kannattaa kuitenkin muistaa, että sama liikkumistapa ei välttämättä toimi kaikille esimerkiksi fyysisten rajoitteiden vuoksi, Sirola sanoo.

Lisätiedot

• työfysioterapeutti ja erityisasiantuntija Elina Östring, Työterveyslaitos, elina.ostring@ttl.fi, +358 30 474 2084
• fysioterapeutti ja vanhempi asiantuntija Pia Sirola, Työterveyslaitos, pia.sirola@ttl.fi, +358 30 474 2318

Terveellinen työ 2020–2022

• Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) tehtävänä on viestinnän keinoin edistää työturvallisuutta, työterveyttä ja tuottavuutta Euroopassa. Suomessa toimintaa koordinoi Työterveyslaitos.
• Tämä tiedote on osa viraston Terveellinen työ 2020-2022 – Työn keventämisen keinot käyttöön -kampanjaa.
• Tutustu aiheeseen: Terveellinen työ – ttl.fi

Tutustu myös

Pitkittynyt staattinen istuminen työssä: terveysvaikutukset ja neuvoja hyvistä käytännöistä | Julkaisut | Työkalut ja julkaisut (healthy-workplaces.eu)

Mediapalvelut

Päivi Lehtomurto, mediaviestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. +358 50 4156 309
paivi.lehtomurto@ttl.fi

Juha Hietanen, mediaviestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. +358 50 477 32 67
juha.hietanen@ttl.fi

Aineistopankki & asiantuntijamme: Medialle - Työterveyslaitos (ttl.fi)

Hyvinvointia työstä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Tietoa meistä: www.ttl.fi  Sosiaalinen media: @tyoterveys Twitter | Facebook | Linkedin

Avainsanat: