Kaksi kolmesta myymälätyöntekijästä kohtaa nimittelyä ja haistattelua työpaikallaan

Asiakkaiden taholta tuleva sanallinen väkivalta on lisääntynyt kaupan alalla. Työterveyslaitoksen Esimiehenä kaupan alalla (Esika) -tutkimuksen mukaan 70 prosenttia myymälätyöntekijöistä kertoo kokeneensa sanallista väkivaltaa viimeisen vuoden aikana, viisi vuotta sitten vastaava luku oli 63 prosenttia.

Tutkimuksessa tiedusteltiin väkivallan kokemuksia kaupan alan työntekijöiltä viimeisen vuoden aikana. Joka viides myymälätyöntekijä kertoi kohdanneensa asiakkaiden taholta sanallista väkivaltaa vähintään pari kertaa kuukaudessa. Viisi vuotta sitten vastaavaa koki joka kuudes myymälässä työskentelevä. Esimiehet kohtaavat työntekijöitä enemmän epäasiallista käyttäytymistä. Sanallinen väkivalta tarkoittaa loukkaavaa kielenkäyttöä kuten nimittelyä, haistattelua tai arvostelua.

Pahimmillaan uhka- ja väkivaltatilanteet eivät jää pelkkään nimittelyyn ja haistatteluun. Sanallista uhkailua on kokenut lähes 40 % myymälätyöntekijöistä, fyysistä uhkailua 6 % ja fyysistä väkivaltaa 6 %.

Nuoret työntekijät riskiryhmänä

Alle 25-vuotiaat ja pienissä myymälöissä (alle 400 m2) työskentelevät kokevat useammin uhka- ja väkivaltatilanteita kuin heitä vanhemmat työntekijät ja suurissa myymälöissä työskentelevät.

— Syynä saattaa olla pienten myymälöiden myöhäisemmät aukioloajat sekä se, että nuoret työntekijät todennäköisesti työskentelevät iltaisin ja öisin, pohtii tutkija Sara Lindström.

Lähes kaksi kolmesta myymälätyöntekijästä kokee, että työpaikalla on sovittu selvästi, miten väkivalta-, varkaus- ja muissa uhkaavissa tilanteissa toimitaan.

— Uhkatilanteisiin varautuminen on onneksi kehittynyt viidessä vuodessa parempaan suuntaan, kertoo Lindström. On tärkeää, ettei kukaan leiki sankaria itse tilanteessa eikä jää jälkikäteen yksin kuormittavan kokemuksen kanssa.

Esimiehenä kaupan alalla (Esika) -tutkimuksen tuottaa uutta tietoa vähittäiskaupassa toimivista esimieskäytännöistä ja muutosten hallinnasta. Tutkimuksen toteuttaa Työterveyslaitos yhteistyössä Palvelualojen ammattiliitto PAM:n ja Kaupan Liiton kanssa. Rahoittaja on Työsuojelurahasto.

Lisätiedot

tutkija Sara Lindström, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2404, 043 824 4521, sara.lindstrom[at]ttl.fi

vanhempi tutkija Irja Kandolin, Työterveyslaitos, puh. 040 8311 692, irja.kandolin[at]ttl.fi

Lisää aiheesta:

Hankkeen verkkosivut

Väkivalta ja uhkatilanteet myymälätyössä

Esimiestyön vaatimukset ja voimavarat

Väkivalta työssä Työterveyslaitoksen verkkosivuilla

Kirjallisuutta aiheesta:

Hakanen J ym. (2012) Kohti innostuksen spiraaleja. Helsinki: Työterveyslaitos.

Kandolin I ym. (2009). Työhyvinvoinnilla tulosta kaupassa. Helsinki: Työterveyslaitos.

Saarela Kaija ym. (2009). KAURIS - kartoita uhkaavat työväkivaltariskit. Helsinki: Työterveyslaitos

Ohjeita uhkaavassa tilanteessa toimimiseen

1. Pyri ensin rauhoittamaan tilanne

- käyttäydy rauhoittavasti, mutta määrätietoisest
- älä näytä pelkoasi ulospäin, vaikka pelottaisikin
- puhu lyhyin lausein ja anna selkeitä ohjeita
- älä jätä työkaveria yksin uhkaavaan tilanteeseen

2. Jos rauhoittaminen ei onnistu

- yritä päästä pois tilanteesta
- älä käännä selkääsi lähtiessäsi
- kutsu apua heti, kun se on mahdollista

3. Jos uhkaaja hyökkää

- jos uhkaajalla on ase, ota se huomioon, mutta älä yritä ottaa sitä pois
- älä menetä kontrollia tai ajaudu paniikkiin

4. Traumaattisen kokemuksen jälkeen

- älä jää yksin, vaan hae apua
- pidä yhteyttä työtovereihin, esimieheen tai työterveyshuoltoon
- puhu tapahtuneesta mahdollisimman paljon
- palaa töihin heti kun jaksat, säilytä päivittäiset rutiinit

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on vajaat 750.