Karenssipäivä alentaa työnantajien kustannuksia lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkällä juoksulla kustannuskehitys on epävarmaa
Sipilän hallitus on esittänyt, että sairauspäivien korvaustasoa alennetaan niin, että ensimmäinen päivä on vastaisuudessa palkaton ja päiviltä 2–9 maksetaan 80 prosenttia palkasta. Helsingin Sanomat uutisoi karenssipäivin kustannusvaikutuksista 7.10.2015.
– Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan työnantajien kustannukset luultavasti vähenevät lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä juoksulla karenssipäivä saattaa päinvastoin lisätä kustannuksia, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
Työterveyslaitoksen näkemyksen taustalla vaikuttavat seuraavat asiat:
1. Terveyserot
Suomalaisilla on huomattavia terveyseroja, jotka liittyvät ammatteihin, koulutustaustaan ja sosiaaliluokkaan. Ne näkyvät myös työkyvyttömyydessä. Lähihoitaja, siivooja tai rakennustyöntekijät ovat sairauslomilla kaksi-kolme kertaa useammin kuin asiantuntija-ammateissa toimivat. Karenssipäivä rankaisee eniten matalapalkkaisia ammattiryhmiä.
2. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia joustoihin
Lähihoitajan, siivoojan ja rakennustyöntekijän mahdollisuudet erilaisten joustojen käyttöön sairauden sattuessa ovat huonommat kuin asiantuntija-ammateissa. Esimerkiksi etätyötä ei voi tehdä. Myös taloudelliset mahdollisuudet sairastaa ”omalla vastuulla” ovat heikommat.
3. Sairaana työskentely lisääntyy
Karenssipäivä mahdollisesti lisää sairaana työskentelyä eli presenteismiä. Sairaana työskentely vähentää työn tehokkuutta ja lisää riskejä esimerkiksi tapaturmiin ja virheisiin. On jonkun verran näyttöä siitä, että sydänkuolleisuuden riski voi nousta, jos sairauslomalle ei jää ollenkaan, vaikka terveys on huono.
4. Sairauspoissaolojaksojen pituus mahdollisesti kasvaa – muut keinot käyttöön
Muut keinot kuin karenssipäivä ovat todennäköisesti tehokkaampia sairauspoissaolojen ehkäisyssä myös kustannusmielessä. Tällaisia keinoja ovat mm. työkykyjohtaminen ja varhainen tuki. Pitkiltä sairauspoissaoloilta paluuta tulee helpottaa ja ehkäistä pitkien sairauspoissaolojen muuttuminen työkyvyttömyydeksi esimerkiksi osasairausvapaan käyttöä lisäämällä.
Työhön paluu voi pitkittyä myös sen vuoksi, että työntekijä pelkää joutuvansa uudelleen sairauslomalle ja karenssipäivälle. Toisaalta työnantajan halukkuus työtehtävien muokkaamiseen voi heiketä lyhyisiin sairauspoissaoloihin liittyvän säästömahdollisuuden vuoksi.
5. Tutkimustietoa tarvitaan lisää
Tulossa olevien työelämäuudistusten vaikutuksia on tärkeä tutkia tieteellisesti. Esimerkiksi karenssipäivän vaikutuksista ei ole juurikaan tutkittua tietoa.
Lisätiedot:
pääjohtaja Antti Koivula, Työterveyslaitos, puh.030 474 2340
teemajohtaja Tuula Oksanen, Työterveyslaitos, puh. 043 820 1032
Työterveysyhteistyö-palvelukeskuksen johtaja Kari-Pekka Martimo, Työterveyslaitos, puh. 050 5665797
osaamiskeskuksen johtaja Jorma Mäkitalo, Työterveyslaitos, puh. 040 5156131
tutkimusprofessori Jussi Vahtera, Työterveyslaitos ja Turun yliopisto, puh. 040 5929990
etunimi.sukunimi@ttl.fi
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Rahoituksesta 50 % tulee valtion budjetista ja työsuhteita on noin 650. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä.
Avainsanat:
