Käsikirja opastaa yrityksiä ketterän tuotekehityksen tielle
Turun yliopisto ja Työterveyslaitos tiedottavat
Tiedote 75/2014, 22.10.2014
Turun yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkijoiden julkaisema Sulautettujen järjestelmien ketterä käsikirja opastaa yrityksiä soveltamaan ketteriä periaatteita omassa tuotekehityksessään. Tutkimushankkeessa saatujen tulosten mukaan uusilla menetelmillä on työhyvinvointia parantava vaikutus.
Median edustajat ovat tervetulleita kirjan julkistusseminaareihin Turkuun 28.10. ja Espooseen 6.11.2014. Lisätietoja kirjasta ja seminaareista osoitteesta http://embedded.utu.fi/kasikirja.
– Ketterät menetelmät ovat laajasti tunnettuja ohjelmistosuunnittelijoiden keskuudessa, mutta niiden soveltaminen laitteistoriippuvaisessa sulautettujen järjestelmien suunnittelussa on vähäisempää, erikoistutkija Teijo Lehtonen Turun yliopistosta sanoo.
Ketterissä menetelmissä projektit jaetaan lyhyisiin jaksoihin, joissa tuotetta kehitetään eteenpäin.
– Sulautetut järjestelmät koostuvat mekaniikasta, elektroniikasta ja varta vasten kyseiselle järjestelmälle suunnitellusta ohjelmistosta. Arkipäiväisiä esimerkkejä sulautetuista järjestelmistä löytyy esimerkiksi matkapuhelimista ja autoista, Lehtonen havainnollistaa.
Ketteryys parantaa työhyvinvointia
Tutkijat kehittivät ketteriä menetelmiä tiiviissä yhteistyössä hankkeen yrityskumppaneiden kanssa. Menetelmien vaikutuksia tarkasteltiin työn tuottavuuden, sujuvuuden ja työhyvinvoinnin kannalta. Hankkeessa ketteriä menetelmiä sulautettiin osaksi yritysten tuotekehitystoimintaa.
Tutkijat kartoittivat uusien menetelmien vaikutusta tuotekehitystyön sujuvuuteen, tehokkuuteen ja työntekijöiden hyvinvointiin haastattelujen, kyselyiden ja fysiologisten mittausten avulla. Tulokset osoittavat, että tiedonkulku projektin sisällä ja aikataulujen hallinta kehittyivät. Esimerkiksi dokumentaation tarve väheni, kun tiedonkulku parani.
– Oikein sovellettuna työtä sujuvoittavat ketterän kehityksen periaatteet ja toimintakäytännöt edistävät työhyvinvointia. Ketterät toimintaperiaatteet voivat lisätä työn ymmärrettävyyttä, mielekkyyttä ja hallittavuutta, erikoistutkija Seppo Tuomivaara Työterveyslaitoksesta kertoo.
Käsikirja sopii kaikille johtoportaasta suunnittelijaan
Hankkeen päätteeksi julkaistava Sulautettujen järjestelmien ketterä käsikirja kuvaa ketteryyden perusteet, esittelee hankkeessa sovellettuja ja kehitettyjä työkäytäntöjä sekä opastaa niiden käyttöönotossa osana tuotekehitysprosessia. Kirjassa luodaan myös katsaus hankkeeseen osallistuneiden yritysten (Ericsson, Nextfour Group, Nordic ID, Lindorff Finland, Neoxen Systems, BA Group) rooleihin kaksi ja puoli vuotta kestäneen hankeen eri vaiheissa.
– Käsikirja toimii lähtökohtana ketteryyttä aloittelevalle yritykselle, mutta soveltuu myös pidemmälle edistyneille. Kirjasta on tehty helposti lähestyttävä, ja se sopii kaikille johtoportaasta suunnittelijaan, Lehtonen ja Tuomivaara sanovat.
Käsikirja syntyi osana Tekes-rahoitteista AgiES-hanketta (Agile and Lean Development Methods for Embedded ICT Systems). Hankkeessa kehitettiin ketteriä tuotekehitysmenetelmiä sulautettujen järjestelmien suunnitteluun ja mittareita menetelmien työhyvinvointivaikutusten havainnointiin.
Lisätietoja
erikoistutkija, TkT Teijo Lehtonen, Turun yliopisto, Technology Research Center, puh. 044 440 0005, teijo.lehtonen[at]utu.fi
erikoistutkija, PsT Seppo Tuomivaara, Työterveyslaitos, puh. 040 578 3832, seppo.tuomivaara[at]ttl.fi
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Lotta Englund, tiedottaja
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2948, 043 8246251
lotta.englund[at]ttl.fi
Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 730.