Kohtuullisempi työ voisi olla eduksi organisaatioille ja yhteiskunnalle
Tiedote 44/2015, 26.8.2015
Moni palkansaaja kokee nykyisin tarvetta kohtuullistaa työntekoaan ja poiketa tavanomaisista työjärjestelyistä. Organisaation ja työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden yhteensovittaminen on joskus työlästä, mutta yhteisvoimin löydetyistä ratkaisuista hyötyvät yleensä niin työnantajat, työntekijät kuin organisaatiokin. Näin todetaan Työterveyslaitoksen uudessa kirjassa ”Ulos oravanpyörästä – Työn kohtuullistamisen edut ja haitat”.
Kohtuullistamisen tarve voi tulla vastaan esimerkiksi lasten ollessa pieniä, vaativampien tehtävien vastaanottamista harkittaessa, terveysongelmien ilmaantuessa, työn mielekkyyden kadotessa tai eläkeiän lähestyessä. Jotkut vierastavat alusta saakka liian työ- ja kulutuskeskeistä elämäntyyliä, kun taas toiset havaitsevat tarpeen kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen myöhemmissä urakehityksen vaiheissa.
─ Työterveyslaitoksen tutkimuksessa kartoitettiin työtään kohtuullistaneiden, ”downshiftaajien” kokemuksia. Useimmat olivat tyytyväisiä valintoihinsa, vaikka toiveiden toteuttaminen ei ollut aina helppoa ja elämisen tasokin piti sovittaa pienentyneisiin tuloihin. Monet saivat uutta virtaa työntekoonsa, ja asenne elämään ja työntekoon saattoi muuttua pysyvästi, kertoo Antti Kasvio, toinen kirjan kirjoittajista.
Organisaatiolle kohtuullistaminen on kaksiteräinen miekka
Työntekijöiden kohtuullistamistoiveiden kuuntelu edellyttää henkilöstöjohdolta sekä halua että kykyä sovitella yhteen organisaatioiden ja työyhteisön jäsenten erilaisia tarpeita. Tämä voi tuottaa päänvaivaa etenkin esimiehille, joiden on huolehdittava myös alaisten tasapuolisesta kohtelusta.
Toisaalta työntekijöiden osaaminen ja työpanos saadaan parhaiten käyttöön silloin, kun työnantaja pyrkii ottamaan heidän voimavaransa ja elämäntilanteensa huomioon töiden järjestelyissä.
─ Mahdollisuus työn keventämiseen tai tilapäiseen irtiottoon on auttanut monia tutkimukseen osallistuneista rakentamaan työuraansa ja elämäänsä terveemmälle ja kestävämmälle pohjalle, kertoo Susanna Lundell, kirjan toinen kirjoittaja.
─ Haastattelujen pohjalta on pääteltävissä, että myönteiset vaikutukset ovat heijastuneet myös läheisten elämään.
Dialogi on avainasemassa
Kaikkien osapuolten kannalta tarkoituksenmukaisten ratkaisujen löytyminen on edellyttää vastavuoroista joustamista ja kuuntelua.
─ Kyvyllä dialogiin on oleellinen merkitys hyvien tulosten saavuttamisessa niin työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa. Yhteiskunnan tasolla voitaisiin dialogin lähtökohdaksi ottaa se tosiasia, että ihmiset, yhteiskunnan varat ja ympäristö eivät kestä enää pitkään nykyisen menon jatkumista, ehdottaa Kasvio.
─ Kaikkien suostuessa suurempaan kohtuullisuuteen olemassa olevat työt voitaisiin ehkä jakaa mielekkäämmin. Samalla tehdyn työn kokonaismäärää ja sen tuottavuutta olisi mahdollista lisätä kestävillä tavoilla. Näin uusien työnteon tapojen kokeilijat voivat omien kokemustensa välityksellä raivata tietä koko suomalaisen työelämän uudistumiselle.
─ Tällä hetkellä tilanne on valitettavasti aivan toisenlainen, kertoo Kasvio. Monet joutuvat ponnistelemaan täysillä paitsi uratavoitteiden saavuttamiseksi myös säilyttääkseen työpaikkansa. Suorituspaineet kohdistuvat niihinkin, jotka vasta etsivät paikkaansa työelämässä. Yhteiskunta kehottaa kaikkia lisäämään tekemänsä työn määrää, mutta käytännössä työmahdollisuuksia on rajatusti.
Kirja pohjautuu työn kohtuullistamista käsittelevään tutkimukseen, aiheesta käytyyn keskusteluun sekä työtään kohtuullistaneiden ihmisten ja henkilöstöjohdon ammattilaisten haastatteluihin. Tekes on rahoittanut tutkimusta.
Tutkimustulosten esittelyn ohella kirja sisältää suppean tietopaketin työn kohtuullistamisen mahdollisuuksista ja käytännön ohjeita omia valintojaan harkitseville.
Lisätiedot: kirjoittajat Antti Kasvio, puh. 040 5551362, anttijkasvio@gmail.com ja Susanna Lundell, puh. 040 589 6891, susanna.lundell@utu.fi PUHELINNUMERO KORJATTU
Arvostelukappaleet kirjakauppa@ttl.fi
Twitter: #uraorava
Kirja on jaossa Työterveyslaitoksen toimittajatapaamisessa 2.9. Tervetuloa!
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi
Avainsanat:
