Koulutuksen vaikutuksista hengityksensuojainten käytön lisäämiseksi tarvitaan parempaa tutkimusnäyttöä
Cochrane Work Review Group ja Työterveyslaitos tiedottavat, 23.1.2017
Cochrane Library:ssä 8.12.2016 julkaistun Cochrane-katsauksen mukaan on mahdollista, että koulutuksen avulla voidaan saada työntekijät käyttämään hengityksensuojaimia useammin tai korjata virheellisiä käyttötapoja, mutta luotettava näyttö puuttuu. Koulutuksen vaikutuksista tarvitaan vielä nykyistä laadukkaampaa tutkimusnäyttöä. On tarpeen myös tutkia muita mahdollisuuksia edistää työntekijöiden hengityksensuojainten oikeaoppista käyttöä.
Monilla työpaikoilla on hengitysilmassa haitallisia aineita. Riippuen siitä, mille haitalliselle aineelle altistutaan ja kuinka paljon, seurauksena voi olla sairaus, jonka vakavuus voi vaihdella lievästä hengenvaaralliseen, ja kesto voi vaihdella lyhytaikaisesta pysyvään. Pysyvistä, vakavista sairauksista keuhkosyöpä on yksi esimerkki. Hengityksensuojaimet ovat siten tärkeä sairauksia ehkäisevä keino monilla työpaikoilla, jos ilman epäpuhtauksia ei voida muilla keinoilla vähentää.
Hengityksensuojaimet kuitenkin toimivat vain, kun niitä käytetään oikein, ne riisutaan oikein, säilytetään oikein ja ne vaihdetaan tai huolletaan säännöllisesti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa työnantajan on järjestettävä hengityksensuojainten käyttökoulutusta ja hengityksensuojainten yksilöllinen tiiviystestaus kaikille, joiden on käytettävä kasvoille tiivistyvää naamaria. Tutkimusnäyttö työntekijöille tai työpaikoille kohdistettujen hengityksensuojainten käytön edistämistä tukevien toimenpiteiden vaikutuksista kuitenkin puuttuu.
Ensimmäinen yhteenveto koulutustoimien vaikuttavuutta arvioivista tutkimuksista
Kirjoittajajoukko, johon kuului jäseniä Vietnamista, Thaimaasta, Singaporesta ja Myanmarista, on nyt kerännyt ensimmäisenä maailmassa kokoon kaikki kontrolloidut tutkimukset, jotka arvioivat hengityksensuojainten käytön lisäämiseen tähtäävien koulutustoimenpiteiden vaikuttavuutta. Tutkijat löysivät kahdeksan satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta ja kuusi kontrolloitua ennen-jälkeen tutkimusta, joissa oli yhteensä 2052 osallistujaa. Tutkimusten osallistujat olivat työntekijöitä maataloudessa, terveydenhuollossa, liukuhihnalla, toimistossa, koksausuunilla sekä hoitoalan opiskelijoita ja työntekijöitä sekalaisista ammateista.
Kaikki löydetyt tutkimukset raportoivat tutkittujen toimenpiteiden vaikutukset hengityksensuojainten käytön tai niiden oikeaoppisen käytön lisääntymiseen työntekijöillä. Tutkimuksista kaikki olivat heikkolaatuisia. Tutkijat eivät löytäneet tutkimuksia, joissa tutkittu interventio olisi toteutettu ja arvioitu koko organisaation tasolla. Tällöin tulos mitattaisiin esimerkiksi koko organisaation turvallisuuskulttuurin muutoksena sen sijaan, että tarkastellaan mahdollisia muutoksia yksittäisten työntekijöiden suojainten käytössä.
Suuremmille ja menetelmiltään paremmille, satunnaistetuille kontrolloiduille tutkimuksille on selkeä tarve
Tutkijat arvioivat, että löydettyjen tutkimusten perusteella koulutuksen avulla ei voida merkittävästi lisätä hengityksensuojainten käyttöä tai niiden oikeaoppista käyttöä työntekijöiden keskuudessa.
Raportissa korostetaan, että tutkimusnäyttö on erittäin heikkolaatuista. Katsaukseen löytyneissä tutkimuksissa oli merkittäviä puutteita kuten suuri harhan riski, tulosten epätarkkuus ja pieni otos.
Tämän vuoksi tarvitaan suurempia ja menetelmiltään parempia satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia sekä yksilöille, että kokonaisille organisaatioille suunnattujen koulutustoimenpiteiden vaikutuksista hengityksensuojainten käytön lisäämiseksi. Uusissa tutkimuksissa tulisi varmistaa satunnaistaminen, osallistujien ryhmiin allokaation piilottaminen ja tulosten mittaajan sokkouttaminen. Tämän lisäksi uusien tutkimusten tulisi huomioida jo tiedossa olevat hengityksensuojainten käyttämisen esteet kuten kokemus terveysriskistä, hengityksensuojainten saatavuus ja työnantajan asenne.
– Suhteessa maailmanlaajuisesti koulutukseen käytettyyn aikaan ja rahaan ja huomioon ottaen hengityksensuojainten väärän käytön yleisyys, on kiireellinen tarve löytää parempia tapoja kouluttaa työntekijöitä suojainten käyttöön, katsauksen julkaisseen Cochrane Work-ryhmän johtaja Jos Verbeek Työterveyslaitoksesta Kuopiosta toteaa.
Ensimmäiseksi pitäisi varmistaa työntekijöiden mahdollisuudet käyttää hengityksensuojaimia
Kun työnantaja vaatii suojainten käyttämistä työntekijöiltä, sen tulee varmistaa, että ne soveltuvat käytettäväksi muiden varusteiden kanssa ja niitä pystyy käyttämään työolosuhteissa. Hengityksensuojaimen käyttö esimerkiksi kylmässä voi olla hankalaa tai tehotonta.
– Olisi oleellista, että ennen kuin kohdistetaan suojainten käyttäjiin interventioita, järjestelmällisesti varmistettaisiin, että työntekijät pystyvät käyttämään hengityksensuojaimiaan työssään, toteaa Työterveyslaitoksen suojainasiantuntija Erja Mäkelä.
On myös lakisääteistä varmistaa työntekijän riittävän hyvä terveydentila ennen suojainten käyttöönottoa, sillä niillä on kuormittava vaikutus. Hengitystiesairaudet flunssasta astmaan ja keuhkoahtaumatautiin, sekä monet muut sairaudet voivat tehdä hengityksensuojaimesta mahdottoman käyttää. Hengityksensuojainten käyttöaikarajoitteet tulisi myös huomioida työntekijän terveydentilan mukaan.
Koska tutkimusten mukaan työntekijä ei välttämättä pysty havaitsemaan, istuuko suojanaamari tiiviisti kasvoilla, henkilökohtainen tiiviystestaus tulisi tehdä suojanaamarien käyttäjille myös Suomessa, vaikka se ei lain mukaan ole pakollista kuin asbestipurkutyössä. Käyttäjien motivaatiota ja suojainten käyttötapoja on toki myös tuettava. Henkilönsuojainten käytön organisoinnin tukemiseksi työpaikoilla Työterveyslaitos on tehnyt useita henkilönsuojaimiin liittyviä malliratkaisuja: www.ttl.fi/malliratkaisut.
Lisätietoja suojaimista ja niiden käyttämisestä:
Erja Mäkelä, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2595, erja.makela(at)ttl.fi
Lisätietoja katsauksesta:
Jos Verbeek, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, puh. 046 810 8709, jos.verbeek(at)ttl.fi
Cochrane Work Review Group (http://work.cochrane.org)
Katsaus:
Luong Thanh BY, Laopaiboon M, Koh D, Sakunkoo P, Moe H. Behavioural interventions to promote workers' use of respiratory protective equipment. Cochrane Database of Systematic Reviews 2016, Issue 12. Art. No.: CD010157. DOI: 10.1002/14651858.CD010157.pub2.
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/14651858.CD010157.pub2/full
*****************
Cochrane-verkosto on laaja, arvostettu kansainvälinen tutkimusyhteisö, jossa on 37 000 aktiivista jäsentä yli 130 maassa. Verkosto tuottaa tiivistelmiä lääketieteellisestä tutkimustiedosta. Niitä kutsutaan Cochrane-katsauksiksi. Tiivistelmiä tekee kaikkiaan 53 eri alojen katsausryhmää, jotka tukevat ja julkaisevat oman erikoisalansa katsauksia. Kuhunkin katsaukseen kootaan kaikki saatavilla oleva korkealaatuinen tutkimustieto tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi kehitetystä toimenpiteestä. Cochrane-katsauksia käytetään esim. kliinisen ja terveyspoliittisen päätöksenteon apuna. Työterveys- ja työturvallisuuskatsauksilla halutaan vaikuttaa työpaikoilla ja työterveyshuollossa vallitseviin ohjeisiin ja käytäntöihin, jotta haitallisia altistuksia ja työperäisiä tai työhön liittyviä sairauksia voidaan ehkäistä ja hoitaa mahdollisimman tehokkaasti.
Avainsanat:
