Kuormittuminen työssä voi ylläpitää epäterveellisiä elämäntapoja

Report this content

Tiedote 25/2015, Helsinki 16.4.2015


Työssä kuormittuminen on yhteydessä epäterveellisiin elämäntapoihin, kuten tupakointiin, vähäiseen liikuntaan ja ylipainoon. Tiedot käyvät ilmi Yhdysvalloissa tehdystä tutkimuksesta, jossa oli mukana työterveyslääkäri, dosentti Helena Miranda Työterveyslaitoksesta. Tutkimus tuo ensimmäistä kertaa tietoa useiden samanaikaisten kuormitustekijöiden yhteydestä elämäntapoihin hoitotyötä tekevillä.

– Työssään fyysisesti ja henkisesti kuormittuvan työntekijän voi olla vaikeampi toteuttaa terveitä elämäntapoja, sanoo Helena Miranda.

Kyselytutkimus toteutettiin vuosina 2006–2009. Tutkimukseen osallistui 1 506 hoitajaa 18 pitkäaikaishoitokodista. Heistä yli puolet toimi tehtävissä, jotka suomalaisittain vastaavat lähihoitajan työtä. Vastausprosentti oli 72.

Lähes 90 % työntekijöistä kertoi kokevansa työnsä henkisesti vaativaksi ja joka neljäs koki vaikutusmahdollisuutensa työssään vähäisiksi. Kaksi kolmasosaa tutkittavista altistui huonoille työasennoille tai nostamiselle. Yli puolet oli kokenut työssään fyysistä väkivaltaa.

Työn ja elintapojen yhteys voimakkain alle 40-vuotiailla

Mitä enemmän työntekijä altistui fyysisille ja henkisille kuormitustekijöille, sitä todennäköisemmin hän oli ylipainoinen, tupakoi sekä liikkui liian vähän. Epäterveellisten elämäntapojen todennäköisyys oli erityisen korkea alle 40-vuotiailla työntekijöillä, jotka kuormittuivat työssään runsaasti. Todennäköisyys oli jopa 2-3 -kertainen verrattuna saman ikäisiin työntekijöihin, joiden työ ei ollut kuormittavaa.

Kuormittuneella työntekijällä ei riitä voimia elää terveellisesti

– Julkisessa keskustelussa, jossa pohditaan työkykyyn ja tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä, nousee esiin usein työntekijöiden terveyskäyttäytyminen. Huonoa kuntoa tai ylipainoa pidetään syytekijöinä työkyvyttömyyteen tai alentuneeseen tehokkuuteen, sanoo Miranda.

– Keskustelusta unohtuu työn vaikutus elämäntapoihin. Stressaantunut ja ylikuormittunut työntekijä ei välttämättä kykene ylläpitämään terveellisiä elämäntapoja, sanoo Miranda. Työntekijä voi käyttää lohtusyömistä ja tupakoimista keinoina työstä elpymiseen esimerkiksi silloin, kun työ on mitoitettu liian tiukalle, työssä ei saa riittävästi tukea tai siinä on työntekijän fyysistä koskemattomuutta uhkaavia turvallisuustekijöitä. Seurauksena voi olla myös fyysinen passivoituminen.

Työn kuormitukseen pitäisi pystyä vaikuttamaan niin, että työntekijällä riittäisi voimia myös elää terveellisesti. Työkykyä voitaisiinkin tukea tehokkaammin jos tukitoimet kohdistettaisiin niihin muokattavissa oleviin tekijöihin, jotka vaikuttavat työntekijän terveyskäyttäytymiseen. Työn fyysisellä ja henkisellä kuormituksella on siinä merkittävä rooli

Lisätiedot
LT, työterveyden dosentti Helena Miranda, Työterveyslaitos, helena.miranda[at]ttl.fi, puh. 0400 219250

Julkaisu
Miranda H, Gore RJ, Boyer J, Nobrega S, Punnett L. Health behaviors and overweight in nursing home employees: Contribution of workplace stressors. Scientific World J. 2015, online March 13.
http://www.hindawi.com/journals/tswj/aip/915359/

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi

Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 700.

Avainsanat: