Kuulokoje ja työn mukautukset helpottavat huonokuuloisen työntekoa

Suomessa noin 11 prosentilla työikäisestä väestöstä on kuulovamma tai kuulon alenema. Huono kuulo aiheuttaa työssä väsymistä ja stressiä, mikä voi johtaa sairauspoissaoloihin ja pahimmillaan työkyvyttömyyteen tai työmarkkinoilta syrjäytymiseen. Työterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan kuulokojeiden käyttö sekä työn ja työolosuhteiden mukautukset voivat tukea merkittävästi huonokuuloisen työkykyä. Kojeita käytetään kuitenkin heikosti ja kuulonkuntoutukseen sitoudutaan huonosti.

– 1 600 työntekijää saa vuosittain kuulovamman melutyön takia. Toinen merkittävä tekijä työikäisten huonokuuloisuuden taustalla on ikään liittyvä kuulon heikkeneminen. Hoitamatta jäävien kuulovammojen on arvioitu maksavan EU:lle 168 miljardia euroa vuosittain, kertoo projektipäällikkö Inka Koskela Työterveyslaitoksesta.

Huonokuuloinen pelkää leimautumista

Alle puolet kuulokojeesta mahdollisesti hyötyvistä käyttää apuvälinettä. Käyttöä estävät leimautumisen pelko, kuulon heiketessä tapahtunut tottuminen kapeampaan äänimaailmaan sekä ylimitoitetut odotukset kuulokojeen tuottamaa parannusta kohtaan.

Huonokuuloinen työntekijä välttää kertomasta ongelmastaan työnantajalleen, jotta ei leimautuisi vähemmän tehokkaaksi työntekijäksi. Työnantaja saattaa puolestaan välttää asian ottamista puheeksi, jotta ei leimaisi huonokuuloista erityiskohtelua vaativaksi.

– Kun ongelmasta ei keskustella, työkykyä säilyttävät ja samalla kuulokojeen käyttöä tukevat mukauttamisratkaisut jäävät toteuttamatta. Keskustelkaa avoimesti huonokuuloisuudesta ja muista työkykyyn vaikuttavista ongelmista: puhuminen poistaa niihin liittyvää negatiivista leimaa työpaikoilla ja lisää keskinäistä ymmärrystä, kehottaa Koskela.

Työterveyshuolloilla on tärkeä rooli tunnistaa kuulo-ongelmista johtuvat oireet ja ohjata ihminen tarkempiin tutkimuksiin. Riittävän varhainen tuki auttaa kuntoutuksen onnistumista ja tukee työkykyä.

Kuulokojeen käyttöönotto on paljon muutakin kuin tekniikan opettelemista

Kuulokojeen käyttöönotto on ihmiselle iso elämänmuutos. Joskus pettymys siihen, ettei koje palautakaan entisenlaista kuuloa, saa ihmisen jättämään apuvälineen laatikkoon. Tutkimuksessa huomattiin, että realistisin odotuksin kuulokojeen käyttöön ottaneet ihmiset olivat tyytyväisiä saamaansa apuun ja käyttivät kojetta paljon.

Yleensä kuulo on heikentynyt pitkän ajan kuluessa. Sen aikana opituista selviytymisstrategioista, esimerkiksi erilaisten vuorovaikutustilanteiden välttelystä, voi olla vaikea oppia pois.

– Monella olisi tarve keskustella asiantuntijan kanssa huonokuuloisuuden aiheuttamista ongelmista työssä ja arjessa. Suosituksemme onkin, että samalla kun uusi käyttäjä saa teknisen opastuksen ja laite säädetään hänelle sopivaksi, hänen kanssaan keskusteltaisiin myös kuulokojeen käytön tuomista muutoksista elämään, Koskela sanoo.

Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa Kuulovikaisten työssäolon tukeminen – Kuulolaitteen käytön esteet ja edisteet työelämässä selvitettiin, mitkä asiat estävät tai edistävät kuulokojeen käyttöä työssä. Samalla kehitettiin kuulokojekuntoutusta tukeva ohjemateriaali kuulo-ongelmista kärsiville, työnantajille ja työterveyshuolloille. Hankkeen toteuttivat Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto vuosina 2011–2013.

Hankkeen tuloksia esitellään seminaarissa torstaina 6.6. kello 12–16 (Työterveyslaitos, luentosali, Topeliuksenkatu 30, Helsinki). Seminaarin ohjelma

Lisätiedot
projektipäällikkö Inka Koskela, Työterveyslaitos, puh. 043 824 5927, inka.koskela@ttl.fi

Tutustu tutkimustuloksiin

Huonokuuloisena työssä

Hankkeen loppuraportti: Koskela I, Ruusuvuori J, Juvonen-Posti P, Nevala N ja Husman P. (2013): Kuulokojeen käyttäjät työelämässä – Monimenetelmäinen tutkimus kuulokojeen käytön esteistä ja edisteistä työelämässä. Työterveyslaitos, Helsinki.