Kyky reagoida muutoksiin ja toimiva vuorovaikutus ovat avaimia sujuvaan verkostotyöhön
Tiedote 22/2015, 1.4.2015, Helsinki
Jatkuvasti muuttuvassa työelämässä vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu. Erityisesti verkostomaisessa projekti- ja prosessityössä tarvitaan aiempaa enemmän tilaa myös ketterille toimintatavoille.
Verkostomaiseen projekti- ja prosessityöhön siirtyminen haastaa totutut työn hallinnan ja sujuvoittamisen keinot. Työhön pitää jättää aiempaa enemmän mahdollisuuksia suunnan muutoksiin ja aikataulujen uudelleen sopimiseen. Valmiit mallit eivät välttämättä ole toimivia.
– Prosessikuvauksia on perinteisesti laadittu siksi, että on uskottu voitavan ennakoida ja välttää erilaiset pulmat ja katkokset kuvaamalla kunkin vaiheen oletettu paras suoritustapa ja vaiheistamalla projekti tai prosessi selkeästi etukäteen. Työpaikoilla on kuitenkin tärkeää tunnistaa, millaisiin tilanteisiin standardit sopivat ja milloin taas tarvitaan ketterämpiä toimintatapoja, kertoo hankkeen tutkija Heli Heikkilä Työterveyslaitoksesta.
Työelämän jatkuva muutos korostaa toimivan vuorovaikutuksen merkitystä tärkeänä osana sujuvaa projektityötä ja prosesseja. Tämä näkyy niin johtamisessa kuin työyhteisöjen toiminnassa
– Vaikka verkostoissa työntekijällä on yhä edelleen yleensä vain yksi lähiesimies, hänen jokapäiväistä käytännön työtään voivat ohjata myös esimerkiksi eri projektien päälliköt sekä omassa organisaatiossa että sen ulkopuolella. Verkostoissa johtajuus onkin monimutkainen vuorovaikutus- ja valtasuhteiden kudelma, jonka onnistunut toteutus vaikuttaa paljon projektin sujuvuuteen, toteaa hankkeen johtaja Minna Janhonen Työterveyslaitoksesta.
Myös työyhteisöissä tapahtuva vuorovaikutus vaikuttaa työn sujuvuuteen. Esimerkiksi projektien tekeminen yli oman yksikön ja organisaation rajojen vaatii hyviä sosiaalisia taitoja, kun yhteisiä toimintatapoja ja yhteistä näkemystä rakennetaan uusien ihmisten kanssa.
– Meille oli yllätys, kuinka vahva tarve ihmisillä on tehdä töitä kasvokkain. Sujuva työ edellyttää luottamusta siihen, että jokainen hoitaa oman osuutensa. Yhteisen rakentaminen on vaikeaa, jos ei ole koskaan edes tavannut ihmistä, jonka kanssa tekee yhteistyötä, pohtii tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.
Hyväksi havaittu tapa sujuvoittaa projektityötä on aloittaa projekti yhteisellä palaverilla, myös silloin kun projektin eri osapuolet ovat eri maista. Näin ollaan kasvokkain edes kerran ja päästään varmistamaan, että kaikki ovat ymmärtäneet kokonaisuuden ja toimintatavat ovat yhteneväiset.
Tietoa tutkimuksesta
Työterveyslaitoksen Rajoja rikkova työ -tutkimus- ja kehittämishanke selvitti, miten työpaikkojen sisäisten ja ulkoisten rajapintojen rikkoutuminen muuttaa sujuvan toiminnan edellytyksiä. Työsuojelurahaston rahoittama hanke alkoi vuonna 2012 ja se päättyy huhtikuussa 2015. Case-tutkimuksen tutkimus- ja kehittämiskohteina ovat Vahanen-yhtiöt ja Tays Ensiapu Acuta.
Lisätietoja
erikoistutkija Minna Janhonen, Työterveyslaitos, puh. +358 43 824 3391, minna.janhonen[at]ttl.fi (Twitter @minnajanhonen)
tutkija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, puh. +358 43 824 4506, minna.toivanen[at]ttl.fi
tutkija Heli Heikkilä, Työterveyslaitos, puh. +358 43 820 0465, heli.heikkila[at]ttl.fi
Tutustu
Hankkeen loppuraportti: http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut/Rajoja_rikkova_tyo.aspx
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 700.
Avainsanat: