Lakimuutokset helpottavat työhön paluuta, kunhan yhteistyö työpaikkojen ja työterveyshuollon välillä tiivistyy
Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaki muuttuivat 1.6.2012. Muutoksilla haluttiin ehkäistä pitkittyvää työkyvyttömyyttä ja helpottaa työntekijän paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Työterveyslaitoksen ja Kelan tekemän selvityksen mukaan muutos oli ensimmäisen vuoden aikana onnistunut vasta osittain, koska lakien toteuttajat tarvitsevat vielä lisää tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta. Lakien toteuttamiseen osallistuvat työnantajat, työntekijät, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito ja Kela.
Laki edellyttää, että työntekijä toimittaa Kelaan työterveyshuollon lausunnon työssä jatkamisen mahdollisuuksista viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Lakimuutosten hyöty riippuu pitkälti siitä, miten lausunnon laatimisen yhteydessä työterveyslääkäri ja työterveyshuollon muut edustajat onnistuvat suunnittelemaan työhön paluuta ja työssä jatkamista esimiehen ja työntekijän kanssa. Yhteistyötä kutsutaan työterveysyhteistyöksi.
- Näyttää siltä, työssä jatkamisen suunnittelussa työterveyshuolto teki vielä yllättävän vähän yhteistyötä työnantajan kanssa ja lausuntojen lähettäminen Kelaan viivästyi, kertoo vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.
- Jos lausuntoa ei toimitetaan Kelaan ajoissa, saattaa sairauspäiväraha jäädä saamatta. Maksukieltomerkinnän sai tarkastelujaksomme 1.6.2012–28.2.2013 aikana 4 244 henkilöä.
- Tieto lakimuutoksesta on saavuttanut työterveyslääkärit melko hyvin, mutta työnantajille ja työntekijöille asiaa pitää vielä avata lisää, sanoo Juvonen-Posti.
Arviointitutkimuksen mukaan työssäjatkamislausunto toimitettiin Kelaan yleisimmin vasta 120–149 päivää sairauspoissaolojakson alkamisen jälkeen. Vuotuinen lausuntomäärä oli 18 000–19 000, kun alun perin Kela oli arvioinut lausuntojen määrän yltävän jopa 40 000:een. Yleisimmät syyt sairauspoissaoloille olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveydenhäiriöt.
Työterveyslaitoksen asiantuntijat tekivät neljä suositusta
- HUOMIO TYÖN MUOKKAUSMAHDOLLISUUKSIIN. Työterveyshuollon ja esimiehen tulisi kiinnittää huomiota työn muokkaukseen: miten työtä voisi muokata työntekijälle sopivaksi. Työntekijän oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tulisi tarkistaa jo työkyvyttömyyden alkuvaiheessa.
Aluehallintoviraston työpaikkatarkastuksissa pitäisi kysyä työnantajan työnmuokkauskyvystä, jolloin tavoitettaisiin myös ”katvealueet” eli pientyöpaikat nykyistä paremmin. - Kelan PROSESSIEN KEHITTÄMINEN. Kelan tulisi seurata myöhästyneiden todistusten saapumista ja tarvittaessa kiirehtiä niitä. Kansalaisten tiedotuksessa ja sairauspäivärahahakijalle lähetettävässä kirjeessä painopiste tulisi selkeästi olla työhön paluun suunnittelun käynnistämisessä ja työssä jatkamisen tukemisessa.
- TYÖTERVEYSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN. Työterveyshuollon toiminnassa tulisi systemaattisesti noudattaa työhön paluun tuen toimintamalleja ja työkyvyttömyyden ehkäisyn olisi oltava osa työterveyshuollon laatujärjestelmää. Kuntoutusmahdollisuudet olisi otettava maksimaalisesti käyttöön työntekijöiden työkyvyn tukemisessa ja työterveyshuollon ammattilaisten kuntoutusosaamista on koulutuksen avulla kehitettävä.
- SOTE-ALUEELLE YHTEISET TYÖKYVYN TUKI- JA HOITOPOLUT. Työpaikan ja työterveyshuollon yhteydessä sovittujen hälytysrajojen lisäksi olisi suotavaa luoda terveydenhuollon ammattilaisille alueellisia käytäntöjä, joiden avulla saataisiin sovittua tietojen vaihdosta työkykyongelmatilanteissa, ja työkyvyn tuen koordinointi olisi mahdollista työterveyshuollossa.
Arviointitutkimus tehtiin kolmen rinnakkaisen aineiston pohjalta: 1) Kelan sairausvakuusetuusrekisteristä poimitut 90 päivää kestäneet sairauspoissaolot ajalta 1.6.2012–28.2.2013, 2) Kelaan toimitetut työssäjatkamislausunnot 15.1.2013 alkaen ja 3) haastattelut. Työterveyslaitos teki tutkimuksen yhteistyössä Kelan kanssa. Tutkimusta rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos ja Kela.
Lisätiedot: vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti, Työtereyslaitos, puh. 030 474 2041, 043 824 3568, pirjo.juvonen-posti(at)ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 750.