Liikuntaelinten sairaus yhdessä mielenterveyden häiriön kanssa ennustaa vahvasti työkyvyttömyyseläkettä

Report this content

Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riski nelinkertaistuu henkilöillä, joilla on samanaikaisesti sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaus että mielenterveyden häiriö, kun heitä verrataan sellaisiin, joilla ei näitä sairauksia ole. Tulos nousi esille Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreessa seurantatutkimuksessa, jossa selvitettiin vahvistavatko tule-sairaudet ja mielenterveyden häiriöt toistensa negatiivisia vaikutuksia esiintyessään yhdessä. Tutkimus julkaistiin tieteellisessä Journal of Affective Disorders –lehdessä.

– Samanaikaisesti tule-sairautta ja mielenterveyden häiriötä sairastavien työkyky on hyvin haavoittuva. He tarvitsevat erityistä tukea sekä terveydenhuollossa että työpaikoilla, sanoo erikoistutkija Leena Kaila-Kangas Työterveyslaitoksesta. Siksi olisikin tärkeätä tunnistaa heidät, jotta työura ei katkeaisi ennen aikojaan, hän jatkaa.

Noin 31 %:lla tutkimukseen osallistuneista oli jokin lääkärin diagnosoima pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinten sairaus (tule-sairaus) ja lähes 10,0 %:lla oli mielenterveyden häiriö (masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt). 3,3 %:lla oli sekä tule-sairaus että mielenterveyden häiriö. Tule-sairaus tai mielenterveyden häiriö yksinään kaksinkertaisti riskin joutua työkyvyttömäksi verrattuna niihin, joilla ei ollut kumpaakaan sairautta. Jos henkilöllä oli molemmat sairaudet, riski oli nelinkertainen.

Myös muut tekijät vaikuttivat työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen

Sosioekonomiset tekijät, muut pitkäaikaiset sairaudet, elintavat ja työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormitus vaikuttivat kukin jokseenkin yhtä paljon työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Yhdessä ne selittivät noin kolmasosan sellaisten ihmisten riskistä päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle, joilla oli sekä tule-sairaus että mielenterveyden häiriö. Jos henkilöllä oli vain toinen näistä sairauksista, edellä mainittujen tekijöiden vaikutus oli paljon pienempi.

Koko väestöä edustava Terveys 2000 aineistona

Tutkimuksen aineisto oli osa koko väestöä edustavasta Terveys 2000 –aineistosta. Otokseen kuului yhteensä 3943 työssäkäyvää 30−63-vuotiasta henkilöä (51 % miehiä), joille oli tehty lääkärin tarkastus ja mielenterveyshaastattelu (CIDI) Terveys 2000 –tutkimuksen yhteydessä (2000−2001). Heidän tietonsa yhdistettiin Eläketurvakeskuksesta saatuihin rekisteritietoihin vuosina 2000−2011 myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä. Tutkimuksessa analysoitiin, miten seurannan alussa todetut tule-sairaudet ja mielenterveyden häiriöt ennustivat työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä 9 vuoden seuranta-aikana. Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos

Lisätiedot

Erikoistutkija Leena Kaila-Kangas, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2422, 046 850 5032, sp. leena.kaila-kangas[at]ttl.fi

Artikkeli Kaila-Kangas L, Haukka E, Miranda H, Kivekäs T, Ahola K, Luukkonen R, Shiri R, Kääriä S, Heliövaara M, and Leino-Arjas P. Common mental and musculoskeletal disorders as predictors of disability retirement among Finns. Journal of Affective Disorders 2014;165:38−44. (DOI: 10.1016/j.jad.2014.04.036)

Lisää tietoa

verkkosivuillamme, Masennus ja työ –sivusto (www.ttl.fi/masennusjatyo)

verkkokirjassa, Särkyä ja alakuloa – tuki- ja liikuntaelinten kivun ja masentuneisuuden yhteisesiintyvyys Suomessa (www.ttl.fi/verkkokirjat => Särkyä ja alakuloa)

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on vajaat 750.