Liikuntalajin valinnalla voi olla vaikutusta työssä jaksamiseen

Työterveyslaitoksen tutkijoiden mukaan liikuntalajin valinnassa on huomioitava työn luonne, jotta liikunta edistää yleisen hyvinvoinnin lisäksi työstä palautumista ja työkykyä. Esimerkiksi fyysistä työtä tekevän syketaso voi jäädä koholle raskaan työpäivän jälkeen. Tällöin työntekijä voi palautumisen näkökulmasta hyötyä enemmän rauhallisesta metsälenkistä, kuntosaliharjoittelusta tai uinnista kuin voimakkaasti sykettä nostavista liikuntalajeista.

Vapaa-ajalla harrastetun liikunnan avulla voidaan edistää myös työstä palautumista ja ehkäistä esimerkiksi työperäisiä tuki- ja liikuntaelinsairauksia (tule). Tule-sairaudet ovat tavallisimpia työhön liittyviä terveysongelmia Suomessa ja myös yleisin syy sairauspoissaoloihin.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston vuoden 2019 ESENER-tutkimuksesta käy ilmi, että kolme neljästä yleisimmästä työterveyteen liittyvästä riskitekijästä on sidoksissa tuki- ja liikuntaelimistöön.

– Tietointensiivisellä alalla työskentelevillä on ongelmia erityisesti niska- ja hartiaseudun kanssa. Nämä työntekijät hyötyisivät esimerkiksi lihasvoimaharjoittelusta ja venyttelystä, vanhempi tutkija Sirpa Lusa Työterveyslaitoksesta sanoo.

– Monipuolisesta koko kehon voimaharjoittelusta on hyötyä myös nostamista ja kantamista sisältävissä töissä. Lisäksi sauvakävely, pyöräily ja muut kestävyyskuntoa kohottavat lajit ovat hyviä valintoja, vanhempi tutkija Anne Punakallio kertoo.

Työn fyysisen aktiivisuuden yhteyksistä terveyteen on ristiriitaista tietoa

Jos tekee päivän fyysisesti raskasta työtä, edistääkö se terveyttä ja kuntoa? Tällä hetkellä yhteys vaikuttaa epäselvältä.

Tuoretta tutkimustietoa on saatu siitä, että fyysisesti raskas työ on sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riskitekijä riippumatta vapaa-ajan liikunnan harrastamisesta. Toisaalta norjalaistutkimuksessa nimenomaan fyysisesti raskasta työtä tekevillä miehillä eliniänodote on todettu pidemmäksi kuin istumatyötä tekevillä miehillä.

– Joka tapauksessa sekä työnaikaisen että vapaa-ajan liikunnan suhteen tulisi huolehtia palautumisesta ja ottaa huomioon kokonaiskuormittuminen sekä muut elintavat, Lusa sanoo.

Työpaikoilla voitaisiin kokeilla sopivia lajeja yhdessä

Tutkijoiden mukaan työpaikoilla kannattaisi jakaa työntekijöille tietoa liikuntalajeista, jotka ylläpitävät työkykyä ja jaksamista. Esimerkiksi työterveyshuollon kanssa yhteistyössä voitaisiin miettiä lajisuosituksia jo ennen kuin työntekijöillä ilmenee terveys- ja toimintakykyongelmia.

Hengityssuojaimia paljon työssään käyttävien tulisi vahvistaa hengitysmekaniikkaa. Hengityslihaksille hyödyllisiä lajeja ovat esimerkiksi jooga, vesiliikunta ja sauvakävely, ja niistä hyötyvät esimerkiksi paineilmasäiliölaitetta työssään käyttävät.

Kun liikunnalla halutaan edistää työkykyä, tulisi tutkijoiden mukaan huomioida työn vaatimukset ja edistää yhdessä harrastamista. Liikunnan ja ergonomian voi yhdistää esimerkiksi perustamalla oman liikuntaryhmän selkäongelmista kärsiville.

– Työnantaja voi kannustaa työyhteisöä liikuntaharrastusten pariin monella tapaa. Voi tukea lajikokeiluja tai luoda mahdollisuuksia harrastaa yhdessä jotakin lajia esimerkiksi tunnin viikossa työajalla. Erityisesti etätöissä liikunnan harrastaminen voi onnistua jopa keskellä työpäivää ja edistää siten myös palautumista. Työnantaja voi kannustaa pyöräilemään tai juoksemaan työmatkat tarjoamalla asialliset suihkutilat ja paikkoja pyörien säilytykseen, Lusa sanoo.

Lusa muistuttaa myös, ettei lempiharrastusta tarvitse vaihtaa, vaikka se ei juuri oman työn mukaista olisikaan.

– Liikunnalla on tärkeä asema myös mielen hyvinvoinnin kannalta, mitä oma lempilaji varmasti tukee. Kannattaa kuitenkin pohtia, voisiko tutun lajin rinnalle tuoda toisen liikuntaharrastuksen, joka tukisi oman työn vaatimuksia, Lusa ehdottaa.

Terveellinen työ 2020-2022

• Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) tehtävänä on viestinnän keinoin edistää työturvallisuutta, työterveyttä ja tuottavuutta Euroopassa. Suomessa toimintaa koordinoi Työterveyslaitos.
• Tämä tiedote on osa viraston Terveellinen työ 2020-2022 - Työn keventämisen keinot käyttöön -kampanjaa.
• Tutustu aiheeseen: Terveellinen työ - ttl.fi

Lisätiedot

• Sirpa Lusa, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, sirpa.lusa@ttl.fi, puh. 040 5229 754
• Anne Punakallio, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, anne.punakallio@ttl.fi, puh. 046 8505 601

Mediapalvelut

Päivi Lehtomurto, mediaviestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. +358 50 4156 309
paivi.lehtomurto@ttl.fi

Juha Hietanen, mediaviestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. +358 50 477 32 67
juha.hietanen@ttl.fi

Aineistopankki & asiantuntijamme: Medialle - Työterveyslaitos (ttl.fi)

Hyvinvointia työstä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Tietoa meistä: www.ttl.fi  Sosiaalinen media: @tyoterveys Twitter | Facebook | Linkedin

Avainsanat: