Metsähyvinvointi ei mene metsään – se on jo siellä

Metsätaloudessa on käynnissä iso murros, joka koskee toimialan lisäksi ihmisiä. Lainsäädäntö, organisoituminen ja toimintaympäristö elävät muutoksessa. Metsähyvinvointi-ohjelman ydintavoite on varmistaa, että alan uudistumiskyvyn edellytys, motivoitunut ihminen, voi hyvin, jaksaa ja osaa kehityksen vaatimalla tavalla tämän muutoksen keskellä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi alan organisaatiot ja ihmiset työskentelevät laajassa yhteistyössä.

Metsähyvinvoinnista puhutaan Metsäpäivillä Messukeskuksessa torstaina 21.11.2013. Ministeri Lauri Ihalainen puhuu aiheesta avajaisissa klo 10.00–12.00. Teema jatkuu klo 13.30–15.30 seminaarissa ”Ylpeänä luomassa metsähyvinvointia”.  Toimittajat ovat tervetulleita seminaariin.

Vuoden 2012 alussa alkanut Metsähyvinvointi-ohjelma ammentaa jo olemassa olevasta kokemuksesta, tiedosta ja osaamisesta. Tavoitteena on, että parhaat käytännöt siirtyvät pysyvästi alan arkeen.

– Metsähyvinvointi-ohjelmalla on mahdollisuudet vaikuttaa vahvasti kahteen suomalaiseen voimavaraan, ihmiseen ja metsään. Sitä kautta tämä on merkittävä hanke myös yhteiskunnallisella tasolla, toteaa teemajohtaja Marja Viluksela.

Tällä hetkellä on meneillään 15 eripituista hanketta, joissa hyvinvointia tarkastellaan niin Tiina Toimistotyöläisen, Matti Metsäkoneenkuljettajan kuin Jarmo Johtajankin kannalta. Esimerkiksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa selvitetään, miten esimiestyötä voisi vahvistaa tyypillisessä metsäalan organisaatiossa, jossa esimies ja alaiset eivät näe toisiaan kovin usein. Metsä Groupissa kokeillaan, miten puunkorjuussa työskentelevien ihmisten työhyvinvointia voidaan edistää koko korjuuketjussa yli organisaatiorajojen.

Metsähyvinvointi syntyy kyvystä uudistua ja uudistaa

Metsähyvinvointi-ohjelman ytimen voi kiteyttää metsäsanoilla. Uudistaminen on välttämättömyys metsässä ja niin myös ihmisen työssä ja elämässä. Ihmiselle uudistuminen antaa mahdollisuuden ideoida, se lisää iloa ja innostusta sekä säilyttää halun jatkaa eteenpäin motivoituneesti. Toinen alan tuttu termi on harventaminen, joka saa ohjelman sisällä positiivisen merkityksen.

– On selvää, että metsähyvinvointi syntyy hyvin voivista ihmisistä, kyvystä uudistua ja uudistaa. Hyvinvoiva ihminen on motivoitunut ihminen ja vain sellainen saa aikaan työssään todellisen tuloksen, toteaa Ilari Pirttilä, ohjelman käynnistäneen Metsämiesten Säätiön asiamies.

– Metsätalous ja ihminen eivät jaksa eivätkä kehity, jos yritämme tehdä kaikkea ja säilyttää kaiken. Huonosti hoidetun taimikonkin kasvu tukahtuu ja sama pätee ihmiseen. Vähentämällä tarpeetonta ydin selkeytyy ja osaaminen vahvistuu. Käyttämällä sitä, mitä jo hyvin osaamme, koko ala voi hyvin ja menestyy, Pirttilä tiivistää.

Metsähyvinvointi-ohjelman aloitteentekijä ja keskeinen rahoittaja on Metsämiesten Säätiö. Koordinoivana asiantuntijana toimii Työterveyslaitos. Metsähyvinvointi-ohjelma on pysyvä, ja hankerahoitushaku järjestetään vuosittain 1.12.–31.1. välillä. Metsämiesten Säätiö arvioi, että vuoden loppuun mennessä hankkeisiin on kulutettu yhteensä noin miljoona euroa sekä hankerahoitusta että omarahoitusosuutta. Metsämiesten Säätiölle on myönnetty ohjelmasta Vuoden metsäteko palkinto keväällä 2013.

Lisää tietoa ohjelmasta
teemajohtaja Marja Viluksela, Työterveyslaitos, puh. 044 720 1762, marja.viluksela[at]ttl.fi
asiamies Ilari Pirttilä, Metsämiesten Säätiö, puh. 050 598 9920, ilari.pirttila[at]mmsaatio.fi
Metsähyvinvointi-ohjelman koordinaattori, erityisasiantuntija Marika Lehtola, Työterveyslaitos, puh. 043 824 1343, marika.lehtola[at]ttl.fi

Metsäpäivät 2013 21.–22.11.2013
Toimittajat voivat osallistua Metsäpäiville ilman ennakkoilmoittautumista.

Lisää tietoa sisällöistä ja hanketyöstä myös verkosta www.metsahyvinvointi.fi