Mielenterveyden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneellä nuorella on taustalla huono työmarkkina-asema
Tiedote 84/2014, 5.12.2014 Helsinki
Mielenterveyden häiriön vuoksi määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jääneillä nuorilla aikuisilla on vähemmän koulutusta ja työkokemusta kuin muilla saman ikäisillä. Hyvin usein ongelmien taustalla vaikuttavat myös vaikeat lapsuuden elinolosuhteet sekä pitkä sairaushistoria. Työterveyslaitoksen asiaa käsitellyt tutkimus julkaistiin äskettäin Suomen Lääkärilehdessä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin niitä 18–34-vuotiaita, jotka olivat siirtyneet työeläkevakuutuksen mukaiselle määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle (kuntoutustuelle) vuonna 2008. Heidän yleisin koulutustaustansa oli peruskoulu ja ammattikoulu. Noin kolmannes oli täysin vailla ammatillista koulutusta. Kuntoutustukea hakiessaan 37 prosenttia oli ollut työssä, 37 prosenttia työttömänä ja viidennes oli opiskellut.
Nuorten hoito painottui lääkehoitoon ja terveydenhuoltokäynteihin
Lähes jokainen tutkituista nuorista oli saanut psyykenlääkehoitoa ja kaksi kolmasosaa oli ollut psykiatrisessa sairaalahoidossa. Kolmannes oli saanut psykoterapeuttista hoitoa. Muusta hoidosta, esimerkiksi säännöllisistä käynneistä psykiatrian poliklinikalla, oli merkintä 82 prosentilla. Aineiston perusteella ei kuitenkaan voitu eritellä hoidon laatua tai riittävyyttä.
– Lasten ja nuorten ongelmiin pitäisi tarttua nykyistä aikaisemmin. Lapsiperheiden tukea, ongelmien varhaista tunnistamista ja hoitoa sekä matalalla kynnyksellä saatavaa kokonaisvaltaista tukea tulisi kehittää edelleen, suosittelee tiimipäällikkö Kirsi Ahola Työterveyslaitoksesta.
Vaikeat olot ja sairaushistoria vaikuttavat usein taustalla
– Nuorille aikuisille tarjottavaan tukeen tulisi liittää elementtejä, jotka auttavat opiskelua ja työelämään pääsyä, painottaa tutkimusprofessori Marianna Virtanen Työterveyslaitoksesta. Mielenterveyden häiriöiden yhteydessä esiintyvät päihdeongelmat ovat nuorilla yleisiä ja niihin tulisi aina puuttua.
Lähes joka toisella tutkituista oli takanaan vaikeat lapsuuden olosuhteet. Yleisimpiä näistä olivat vanhempien alkoholin käyttö tai koulukiusaaminen. Mielenterveyteen liittyvää oireilua oli esiintynyt 47 prosentilla jo kouluiässä ja kolmanneksella löytyi perhepiiristä mielenterveysongelmia. Kolmanneksella esiintyi haitallista päihteiden käyttöä ja viidennes oli yrittänyt itsemurhaa.
Mielialahäiriöt ja psykoosit ovat yleisimmät nuorten työkyvyttömyyden syyt
Tutkituista yli puolella mielialahäiriö oli kuntoutustuen ensisijaisena myöntöperusteena, ja useimmin syynä oli masennustila (39 %). Kolmanneksella työkyvyttömyys johtui psykoosista. Joka toisella oli vähintään kaksi psykiatrista diagnoosia ja joka kolmannella sairaus oli kestänyt vähintään viisi vuotta.
Mielenterveyden häiriöt ovat yleinen työkyvyttömyyden peruste nuorilla aikuisilla. Ne ovat syynä 73 prosentilla työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä 18–34-vuotiaista syynä (Eläketurvakeskus ja Kela 2012). 85 prosenttia nuorille mielenterveyden häiriön perusteella myönnetyistä eläkkeistä on määräaikaisia kuntoutustukia.
Tutkimuksessa hyödynnettiin työeläkelaitosten aineistoja
Tutkimusjoukko koostui 1163 nuoresta aikuisesta (18–34 vuotta), jotka olivat vuonna 2008 saaneet uuden määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen (kuntoutustuki) työeläkelaitoksesta mielenterveyden häiriön perusteella (kehitysvammat ja elimelliset aivo-oireyhtymät pois lukien). Aineisto muodostui eläkehakemuksista ja niiden liitteinä olleista B-lausunnoista, joista kerättiin tietoa sosiodemografisista, kliinisistä ja saatuun hoitoon liittyvistä taustatekijöistä. Kela rahoitti tutkimusta.
Lisätiedot
Tiimipäällikkö, dosentti Kirsi Ahola, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2492, kirsi.ahola[at]ttl.fi
Tutkimusprofessori Marianna Virtanen, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2702, marianna.virtanen[at]ttl.fi.
Artikkeli
Mielenterveyssyistä työkyvyttömien nuorten aikuisten tausta. Suomen Lääkärilehden verkkopalvelussa, julkaistu 4.12.2014
Suomen Lääkärilehti 50–52/2014. (ilmestyy 12.12.)
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Lotta Englund, tiedottaja
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2948, 043 8246251
lotta.englund[at]ttl.fi
Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on vajaat 730.
Avainsanat: