Mielenterveyssyistä johtuvan työkyvyttömyyden ehkäisy alkaa jo lapsuudessa
Työterveyslaitos ja Kela tiedottavat, julkaistavissa 8.2.2017 klo 10
Jo lapsuudessa alkava mielenterveyden oireilu voi vaikuttaa tulevaan koulutus- ja työuraan, mutta ongelmia voidaan ehkäistä perhelähtöisillä hoitomalleilla. Kuntoutustoimenpiteiden jakautumisella alueellisesti on suuria eroja. Työkyvyttömiksi päätyneillä nuorilla aikuisilla oli usein taustalla lapsuuden ajan vaikeuksia, ja vain harvalle oli suunniteltu psykoterapiaa tai työllistymistä tukevaa kuntoutusta. Joka toisella oli kosketus työelämään viiden vuoden seurannassa, viidesosa työllistyi pysyvämmin. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen, THL:n ja Kelan tutkimuksista.
Mielenterveysongelmat ovat merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja. Vuonna 2015 jäi mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle 2289 alle 35-vuotiasta henkilöä, kasvua edelliseen vuoteen oli 160. Nuorten mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä olisi mahdollista ehkäistä lapsiperheille suunnatulla varhaisella tuella ja toimivilla menetelmillä, joissa koulut ja oppilaitokset ovat tiiviisti mukana, ja takaamalla mielenterveyspalvelujen saatavuus ja työllistyminen.
Näistä ratkaisukeinoista keskustellaan ”Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään” -seminaarissa Helsingissä 8.2.2017 klo 12. Seminaarin järjestävät Työterveyslaitos ja Kelan tutkimus.
Seminaarin avaa Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen.
– Ehkäisevä sosiaali- ja terveydenhuolto ja kuntoutus ovat osa-alueita, joissa Suomella on vielä paljon tehtävää. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sosiaaliturvan pitäisi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi ja kestävästi. Syrjäytyminen voi siirtyä sukupolvelta toiselle tai se alkaa usein jo lapsuudessa. Asiakaslähtöistä, ihmisen omia voimavaroja vahvistavaa työotetta tarvitaan kaikissa palveluissa.
– Erityisesti nuorten kohdalla koulutus-, työllisyys- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sosiaaliturvan tulisi muodostaa ehjä kokonaisuus. Kela on valmis ottamaan paikkansa osana eri palvelujen ja tukien kokonaisuutta sekä tarvittaessa myös koordinoimaan sitä.
Varhain alkava oireilu voidaan pysäyttää tukemalla koko perhettä
– Nuorten aikuisten mielenterveyden tukeminen edellyttää katseen kohdistamista lapsuuteen ja varhaisnuoruuteen, Kelan erikoistutkija Miika Vuori toteaa.
Esimerkiksi kouluikäisten lasten ja nuorten käytösoireilu on yhteydessä koulutusuriin ja aikuisiän psyykkiseen hyvinvointiin.
– Perhelähtöiset hoitomallit ovat avainasemassa käytöshäiriöiden hoidossa ja osana vahvaa oppilashuoltoa, Vuori korostaa.
Kuntoutuksessa suuret alueelliset erot
– Kuntoutustoimenpiteiden jakautumisella alueellisesti on suuria eroja, ja ne ovat suurimmillaan kuntoutuspsykoterapian kohdalla Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä, kertoo tilastotutkija Marko Merikukka Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Vuonna 1987 syntyneistä nuorista 6,2 % oli saanut kehitysvuosiensa aikana jotakin Kelan järjestämää kuntoutusta 25 ikävuoteen mennessä. Vuosina 1995–2012 valtaosa (58 %) kuntoutuksen kokonaiskustannuksista (40,2 Me) koostui vaikeavammaisen lääkinnällisestä kuntoutuksen kustannuksista. Kuntoutuspsykoterapian osuus oli 19 %, mukaan luettuna harkinnanvarainen psykoterapia. Alueelliset erot kuntoutustoimenpiteiden osuuksissa olivat suurimmat kuntoutuspsykoterapian osalta Pohjois- (16 %) ja Etelä-Suomen (31 %) välillä.
Määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen joka toisella kosketus työelämään, viidesosa pysyvämmin työssä
Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa seurattiin vuonna 2008 mielenterveyssyistä määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle jääneitä 18–35 -vuotiaita nuoria aikuisia viiden vuoden ajan. Heistä joka toisella oli kosketus työelämään jossain vaiheessa seurantaa, viiden vuoden kuluttua työelämässä oli mukana viidesosa. Heikommin työllistyivät ne, joilla oli matala koulutustaso, ne, jotka eivät olleet työssä ennen kuntoutustukea sekä ne, joilla oli varhain alkanut psyykkinen sairaus. Vain kolmasosalle oli tehty psykoterapiasuunnitelma ja kolmasosalle työllistymistä edistävä kuntoutussuunnitelma, vaikka nämä edistivät myöhempää työllistymistä.
– Nuorten työkyvyttömien aikuisten tukemisessa kohti työelämää erityisinä haasteina ovat kuntoutustarjonnan sirpalemaisuus ja koordinoinnin vaikeudet, toteaa tutkija Pauliina Mattila-Holappa.
Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään –seminaari
8.2. klo 12–16 (Kelan päätalon auditorio, Nordenskiöldinkatu 12, Helsinki).
Seminaaria voi seurata myös verkossa: http://videonet.fi/kela/20170208/
Yhteydenotot
Tutkija, PsL Pauliina Mattila-Holappa, Työterveyslaitos
pauliina.mattila-holappa[at]ttl.fi
p. 043-8244041
Tilastotutkija, FM, tohtorikoulutettava Marko Merikukka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
marko.merikukka[at]thl.fi
p. 029 524 6210
Erikoistutkija, VTT, Miika Vuori, Kela
miika.vuori[at]kela.fi
p. 020 634 1500
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
