Miltä sote-uudistus näyttää työterveyshuollon näkökulmasta?
Tiedote 59/2015, 9.11.2015
Työterveyspalveluja on kahdenlaisia – lakisääteisiä ja työnantajalle vapaaehtoisia. Lakisääteiset palvelut tähtäävät työkyvyn tukemiseen ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyyn työpaikalla. Vapaaehtoiset palvelut pitävät sisällään sairaanhoitoa. Lakisääteisiin palveluihin sote-uudistuksilla tuskin on vaikutuksia, sen sijaan valinnanvapaus saattaa muuttaa työterveyshuollon tuottamien sairaanhoitopalvelujen roolia.
– Ennaltaehkäisevät lakisääteiset palvelut säilyvät todennäköisesti edelleen työnantajan kustantamina ja työnantajan tulee voida valita palveluntuottaja, arvelee osaamiskeskuksen johtaja Jorma Mäkitalo Työterveyslaitoksesta.
– Sen sijaan valinnanvapaus saattaa muuttaa työterveyshuollon yhteydessä tuotetun sairaanhoidon roolia kun työntekijä voi aiempaa laajemmin valita, miltä taholta sairaanhoitopalvelunsa hankkii.
– Valinnanvapaus ja sen edellyttämä monituottajamalli tullee lisäämään peruspalvelujen saatavuutta, mikä on kaikkien työikäisten terveyden ja työkyvyn kannalta hyvä asia. Samalla työterveyshuollon roolikin toivottavasti täsmentyy, jatkaa Mäkitalo.
Työterveyshuollon ydintehtävä on työpaikan tukeminen työolojen kehittämisessä ja työkyvyn edistämisessä, ei sairaanhoitopalvelujen tuottaminen.
Työterveysyksiköiden sairaanhoitopalvelut pohjautuvat työnantajien vapaaehtoisuuteen ja ovat paikanneet puutteita perusterveydenhuollon saatavuudessa työsuhteessa olevien osalta. Samalla työterveyshuollon ennaltaehkäisevät perustehtävät ovat jääneet pienemmälle huomiolle.
Sote-uudistuksen vaikutuksia työterveyshuollon rahoitukseen ei vielä tiedetä
Työnantajat kustantavat nykyisin noin 400 miljoonalla eurolla työntekijöiden sairaanhoitoa suorina maksuina sekä työtulovakuutuksen kautta. Sote –uudistuksessa on vielä auki, mitä tälle rahoitukselle tapahtuu.
– Yksi vaihtoehto on, että tämä rahoituskanava säilyy ennallaan, mutta sen käyttö vähenee, kun osa työntekijöistä valitsee sairaanhoitopalvelut työterveyshuollon ulkopuolelta, pohtii Mäkitalo.
– Työtulovakuutuksesta säästyviä varoja olisi järkevää uudelleensuunnata työterveyshuollon työpaikkatoimintaan sekä työntekijöiden työkyvyn tukemiseen.
Työterveyshuolto on investointi ei kulu
– Meidän kannattaa jatkossakin muistaa, että työterveyshuolto on työnantajalle investointi, ei kulu, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula. Työhyvinvointi vaikuttaa organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen.
– Kun Sote-uudistuksen toimeenpanoa suunnitellaan, Työterveyslaitos on mielellään mukana vaikuttamassa niin työterveyshuollon asiantuntijana kuin tukemassa kunta-alan esimiehiä ja työntekijöitä muutoksen keskellä, muistuttaa Koivula.
Lisätiedot
Jorma Mäkitalo, osaamiskeskuksen johtaja, Työterveyslaitos, puh. 040 5156131, jorma.makitalo (at)ttl.fi
Työterveyslaitoksen työterveyshuolto verkkosivut www.ttl.fi
Työterveyshuolto Suomessa -katsaus
KELAn työterveyshuolto- verkkosivut
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 680.
Avainsanat: