Mineraalikuitujen määrä toimistojen sisäympäristössä on vähentynyt
Tiedote 06/2020, 30.1.2020
Työterveyslaitoksen tekemän selvityksen mukaan teollisten mineraalikuitujen pitoisuus toimistotyyppisissä ympäristöissä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mineraalikuituja on esimerkiksi lämmöneristeissä ja äänenvaimennusmateriaaleissa. Toimistoympäristöissä esiintyvillä alhaisilla pitoisuuksilla ei ole osoitettu terveyshaittoja. Selvityksessä hyödynnettiin Työterveyslaitoksen mittaustietokannan arvoja vuosilta 2007–2019.
Sisäympäristöissä esiintyvät teolliset mineraalikuidut ovat pääasiassa eristevillakuituja, joiden lähteitä voivat olla esimerkiksi tuloilmajärjestelmissä käytetyt äänenvaimennusmateriaalit, putkien ja läpivientien avonaiset mineraalivillaeristeet, suojaamattomat tai rikkonaiset akustiikkalevyt sekä rakenteiden lämmöneristeet. Teollisia mineraalikuituja esiintyy pieninä pitoisuuksina lähes kaikissa rakennuksissa ja ulkoilmassa.
Suomessa sisäympäristössä kuitupäästöjä selvitetään yleensä pinnoilta kerättävien näytteiden avulla. Työterveyslaitoksen asiakasnäytteiden pitoisuuden mediaani kahden viikon ajan laskeutuneessa pölyssä on viime vuosina ollut alle 0,1 kuitua/cm² viitearvon ollessa >0,2 kuitua/ cm². Näin ollen työpaikoilla on todennäköisimmin tehty ratkaisuja, joilla on pystytty vähentämään kuitujen määrää tasopinnoilla.
– Vaikuttaa siltä, että kun jo noin 10 vuotta sitten julkaistiin pitoisuustasoja ja asetettiin viitearvoja teollisille mineraalikuiduille, niin tietoisuus mineraalikuitujen lähteistä ja niiden vaikutuksista sisäilman laatuun on lisääntynyt, kertoo johtava asiantuntija Tapani Tuomi Työterveyslaitoksesta.
– Mittauksien seurauksena on todennäköisesti ryhdytty myös toimenpiteisiin aiempaa useammin.
Laboratorioiden mittauskäytännöt pitäisi yhtenäistää, ehdottaa Työterveyslaitos
Jotta varmistettaisiin mittauspalvelua tarjoavien laboratorioiden tulosten vertailukelpoisuus, pitäisi Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden mukaan asumisterveysasetuksessa annettu toimenpideraja sitoa nykyistä selkeämmin noudatettavaan mittauskäytäntöön. Samanaikaisesti tulisi määritellä, minkä kokoisia kuituja tulee analysoida.
Kuitupäästöjä tutkitaan yleensä ottamalla pinnoilta näytteitä ns. geeliteippimenetelmällä ja analysoimalla näytteet valomikroskoopilla. Ehdotuksemme on, että näytteistä lasketaan ne teolliset mineraalikuidut, joiden halkaisija on ≥ 3 µm ja pituuden suhde halkaisijaan on vähintään 3:1. Määritysrajan tulee olla korkeintaan 0,1 kuitua/cm2.
– Tämä ehdottamamme menetelmän vakioimistoimenpide edellyttää nykyisten viitearvojen tarkastamista ja mahdollista päivittämistä uudella tavalla lasketuista näytteistä. Lisäksi, kun mittauskriteerit on yhdenmukaistettu, voidaan järjestää vertailukierroksia laboratorioiden välillä, sanoo Tuomi.
Nykyinen pinnoille laskeutuneen pölyn viitearvo ja asumisterveysasetuksen toimenpideraja auttavat suhteuttamaan työympäristön epäpuhtauksia suhteessa tavanomaiseen tasoon toimistotyyppisissä työympäristöissä. Ne voivat kannustaa työympäristön kehittämisessä esimerkiksi vähäpäästöisempien materiaali- ja sisustusratkaisujen käyttöön. Nykyiset arvot eivät kuitenkaan ole terveysperusteisia, eli niiden ylittyminen ei tarkoita, että sisäilma vaikuttaisi terveyteen haitallisesti.
Toimistoissa mineraalikuitujen pitoisuudet ovat pieniä ja terveysvaikutukset vähäisiä
Teollisuudessa esiintyvillä korkeilla mineraalikuitupitoisuuksilla saattaa esiintyä ohimeneviä ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytysvaikutuksia. Myös toimistotyyppisissä ympäristöissä mineraalikuituja on epäilty ärsytysvaikutusten aiheuttajiksi, mutta toimistoissa esiintyvillä pienillä pitoisuuksilla näistä vaikutuksista ei ole näyttöä. Nykyinen pinnoille laskeutuneen pölyn viitearvo ja asumisterveysasetuksen toimenpideraja eivät perustukaan terveysvaikutuksiin, vaan tarkoituksena on auttaa suhteuttamaan mittaustuloksia tavanomaisiin pitoisuuksiin. Arvoja voidaan hyödyntää myös teollisten mineraalikuitulähteiden arvioinnissa ja seurannassa.
Teolliset mineraalikuidut toimistotyyppisissä työtiloissa -katsauksessa arvioitiin teollisten mineraalikuitujen merkitystä sisäilmasto-ongelmissa. Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden tekemässä katsauksessa hyödynnettiin Työterveyslaitoksen mittaustietokannan arvoja vuosilta 2007–2019 sekä kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten tuloksia. Katsaus on tehty osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa, jota rahoittaa valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -hanke.
Lisätiedot
Tapani Tuomi, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 040 760 8856, tapani.tuomi[at]ttl.fi
Kaisa Wallenius, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 050 514 5993, kaisa.wallenius[at]ttl.fi
Selma Mahiout, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 050 526 9507, selma.mahiout[at]ttl.fi
Katsaus
Teolliset mineraalikuidut toimistotyyppisissä työtiloissa: esiintyminen, altistumisen arviointi, terveysvaikutukset ja päästöjen hallinta
Tapani Tuomi, Kaisa Wallenius, Selma Mahiout, Sirpa Rautiala ja Sanna Lappalainen
Työterveyslaitos 2019
www.julkari.fi
Tutustu myös Työterveyslaitoksen sisäilmasivut
Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma (THL)
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, viestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys
Avainsanat:
