Miten työsuojelu toteutuu, kun töitä tehdään etänä ja viestit virtaavat somessa?
Tiedote 87/2014, Helsinki
Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos tiedottavat
Etätyö ja sosiaalisen median käyttö tuovat uusia haasteita työpaikoille ja työsuojelutoimintaan, mitä ei ole vielä huomioitu kaikkialla. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.
Työsuojeluhenkilöstöstä yli puolet kertoi, että omalla työpaikalla on etätyömahdollisuus. Niistä työpaikoista, joissa etätyö oli mahdollista, reilulla kolmanneksella ei ollut ohjeistusta etätyön tekemiselle. Vielä selvästi harvemmalla työpaikalla oli etätyöntekijöille erilliset työsuojelun toimintaohjeet.
– Myös etätyön kuormituksesta keskustelu, työnantajan tarjoama tuki hyvän ergonomian rakentamiseen ja ajankäytön hallintaan puuttuivat valitettavan useilta työpaikoilta, toteaa Työterveyslaitoksen tutkija Minna Toivanen.
Sen sijaan työnantaja oli huolehtinut useimmilla työpaikoilla etätyön mahdollistavasta tekniikasta ja tarjonnut muutenkin tarvittavat välineet.
Etätyöhön liittyvinä työsuojelullisina haasteina vastaajat kokivat erityisesti vastuukysymykset sekä työskentelyolosuhteiden kartoituksen ja seurannan. Kotona työskentelyä oli mahdotonta seurata, jolloin työnantajan velvollisuus valvoa työympäristöä ja -olosuhteita ei toteutunut. Lisäksi työaikojen hallitsemattomuus, huono ergonomia ja työtilojen turvallisuuteen liittyvät puutteet koettiin ongelmallisina. Esiin tuotiin myös ylipitkiin työpäiviin liittyvä työntekijöiden kuormittuminen ja yksin työskentelyn haitalliset seuraukset.
– Työpaikoilla tulisikin olla selkeät, yhteisesti sovitut pelisäännöt ja käytännöt etätyön tekemiselle. Etätyötä tekeville tulisi tarjota opastusta ja ohjeita esimerkiksi juuri hyvän ergonomian rakentamiseen ja ajankäytön hallintaan, Toivanen suosittelee.
Sosiaalisen median käytön toimintatavat ovat vielä hakusessa työpaikoilla
Sisäisen sosiaalisen median käyttö ei ole vielä kovin yleistä: noin kolmannes vastaajista kertoi, että heillä käytetään esimerkiksi intranetin keskustelupalstaa. Jos sisäistä mediaa ei käytetty, syyt liittyivät useimmiten organisaatiokulttuurin ”vanhanaikaisuuteen”, tietoturvaan, työpaikan pieneen kokoon, teknisiin ongelmiin tai työn luonteeseen. Ulkoista mediaa, kuten Facebookia käytettiin työasioihin noin puolessa työpaikoista.
– Sosiaalisen median käyttö työssä koettiin yleensä myönteisenä tai neutraalina asiana, toteaa erikoistutkija Minna Janhonen Työterveyslaitoksesta.
Suurimmiksi hyödyiksi koettiin viestinnän ja kontaktien ylläpidon tehostuminen, markkinointiin, imagoon ja näkyvyyteen liittyvät myönteiset vaikutukset sekä nopeus.
– Suurimpina ongelmina vastaajat toivat esiin sen, että pelisäännöt ovat epäselvät, some saattaa viedä aikaa varsinaiselta työltä ja sitä saatetaan käyttää omien asioiden hoitoon, jatkaa Janhonen.
Työsuojeluun liittyvänä haasteena nähtiin erityisesti epäasiallinen tai kielteinen palaute yksittäisiä henkilöitä kohtaan sekä uhkailu.
Niistä työpaikoista, joissa sosiaalinen media oli käytössä, noin puolessa oli tehty linjaukset sähköpostin ja tietoverkon käytöstä henkilökohtaisten asioiden hoitoon, annettu ohjeet sosiaalisessa mediassa esiintymiseen ja laadittu yhteiset pelisäännöt sosiaalisen median käytöstä. Sen käyttöön liittyviä kuormitustekijöitä oli sen sijaan kartoitettu vain harvoilla työpaikoilla.
Tietoa Työsuojelupaneelista
Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1–2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tuorein kysely tehtiin lokakuussa 2014. Kysely lähetettiin 3129 Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 498.
Lisätietoja
tutkija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, p. 043 824 4506, minna.toivanen(at)ttl.fi
erikoistutkija Minna Janhonen, Työterveyslaitos, p. 043 824 3391, minna.janhonen(at)ttl.fi
asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus, p. 040 716 5915, kerttuli.harjanne(at)ttk.fi
Tutustu
TS-paneeli www.ttl.fi/tyosuojelupaneeli
Paneelin IV tarkemmat tulokset
Työterveyslaitos: Etätyö-verkkosivut
Työturvallisuuskeskus: Sosiaalisen median työkäyttö -opas
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Lotta Englund, tiedottaja
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2948, 043 8246251
lotta.englund[at]ttl.fi
Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi