Monimuotoisuusbarometri 2016: Eri kulttuurit ja sukupolvet tuovat virtaa ja osaamista työyhteisöön
Tiedote 55/2016, 8.11.2016
Työyhteisöjen monimuotoisuus vaikuttaa myönteisesti organisaation toimintaan kuten sosiaalisiin suhteisiin, osaamiseen ja asiakaspalveluun. Näin arvioivat henkilöstöalan ammattilaiset Monimuotoisuusbarometrissa 2016. Työterveyslaitos teki barometrin yhteistyössä Henry ry:n ja KT Kuntatyönantajien kanssa. Barometri on tehty aiemmin vuosina 2007 ja 2011.
Monimuotoisuudella tarkoitettiin työntekijöiden erilaisuutta iän, sukupuolen, etnisen taustan, sukupuolisen suuntautumisen, perhetilanteen, työkykyisyyden, vammaisuuden, kielen, uskonnon ja vakaumuksen osalta.
– Suomalaisten työyhteisöjen monimuotoisuuden kirjo on laaja ja laajenee lisääntyneen maahanmuuton myötä entisestään, kertoo vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom Työterveyslaitoksesta.
Monimuotoisuus rikastaa työyhteisön näkökulmia. Se vaikuttaa myönteisesti työtoverisuhteisiin, erityisesti erilaisuuden ja suvaitsevuuden lisääntymisen kautta, arvioivat HR-ammattilaiset.
Monimuotoistuminen koskee myös organisaatioiden asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Monimuotoinen henkilöstö pystyy tarjoamaan laadukasta palvelua asiakkaille ja sidosryhmille.
Riittävän vahva yhteinen kieli tärkeää
Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kielitaito heijastuu monitahoisesti organisaation toimintaan esimerkiksi haasteina työturvallisuudessa ja viestinnässä.
Huono kielitaito voi heikentää myös työntekijän mahdollisuuksia oppia uutta ja edetä työssään.
Valtaosa vastaajista koki, että maahanmuuttajien suomen kielen taidon oppimiseen pitäisi panostaa nykyistä enemmän: ”Suomen kielen taito on aivan ratkaiseva. Samoin suomalaisen kulttuurin ja sen arvojen ymmärrys.”, kuten eräs tutkimukseen osallistuneista asian ilmaisi.
Toisaalta vastauksissa tuotiin esille, että myös asiakkaat ovat yhä useammin maahanmuuttajataustaisia. Tämä asiakaskunnan muutos tulisi huomioida organisaation toiminnassa, esimerkiksi rekrytointipolitiikassa.
”Sisäpiposukupolvi” ja sähköpostien printtaajat kohtaavat
– Myös eri sukupolviin kuuluvat tuntuvat puhuvan toisinaan eri kieltä, ja yhteisen ymmärryksen löytyminen voi olla joskus haastavaa, muistuttaa Bergbom.
Vanhempien ja nuorten osaaminen täydentävät toisiaan, ja parhaassa tapauksessa vanhemmat ja nuoremmat opettavat toinen toisiaan ja tuovat erilaisia näkökulmia työhön ja sen kehittämiseen. Kuten eräs HR-ammattilainen totesi: ”Sisäpiposukupolven ja sähköpostien printtaajien kohtaaminen työyhteisössä luo positiivista virtaa”
Itsensä johtamisen taitoja kaivataan lisää kaikilta
Organisaatioiden keskeisimpinä osaamisen kehittämisen tarpeina henkilöstöalan ammattilaiset pitävät itsensä johtamisen taitoja ja yleisiä tietoteknisiä taitoja.
– Peräti 73 prosenttia vastaajista katsoi, että itsensä johtamisen taidoissa on puutteita vähintään jossain määrin, kertoo tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.
– Maahanmuuttajien osalta keskeiseksi osaamisen kehittämiskohteeksi nähdään kuitenkin suomen/ruotsin kielitaito. HR-ammattilaiset peräänkuuluttavat johdon ja esimiesten sitoutumista ja vastuuta monimuotoisuuden hallinnassa ja hyödyntämisessä. Asiaa ei saa jättää HR:n vastuulle, vaan monimuotoisuuden pitäisi näkyä koko organisaation teoissa ja toiminnassa.
Monimuotoisuusbarometrilla kartoitetaan henkilöstöalan ammattilaisten näkemyksiä monimuotoisuuden tilasta suomalaisilla työpaikoilla. Monimuotoisuuden ulottuvuuksista tarkastelun kohteena olivat ikä, sukupuoli, perhetilanne, etninen tausta, kielitausta, seksuaalinen suuntautuminen, vammaisuus, osatyökykyisyys sekä uskonto ja vakaumus.
Monimuotoisuusbarometriin osallistui 255 henkilöstöalan ammattilaista. Barometri toteutettiin verkkopohjaisena kyselynä alkuvuonna 2016 yhteistyössä Henry ry:n ja KT Kuntatyönantajien kanssa. Barometri on tehty aiemmin vuosina 2007 ja 2011. Uusia teemoja 2016 olivat työuralla eteneminen ja osaaminen. Monimuotoisuusbarometri on osa Työsuojelurahaston rahoittamaa hanketta Osaamisen ja työn yhteensopivuus monikulttuuristuvilla työpaikoilla. Twitter #moniosaa
Lisätiedot:
Vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom, Työterveyslaitos, p. 043 824 3765, barbara.bergbom[at]ttl.fi
Hankkeen projektipäällikkö, tutkija Minna Toivanen, Työterveyslaitos p. 043 824 4506, minna.toivanen[at]ttl.fi
Vanhempi tutkija Ari Väänänen, Työterveyslaitos, p. 040 582 4540, ari.vaananen[at]ttl.fi
www.julkari.fi
www.ttl.fi/moniosaa
#moniosaa
#monimuotoisuus
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Avainsanat:
