Panostus henkilöstön terveyteen lisää tuottavuutta, osoittavat kansainväliset tutkimukset

Kun yritykset etsivät keinoja tuloksensa parantamiseen, niiden on syytä muistaa henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen. Useat kansainväliset tutkimukset ovat todistaneet, miten mm. erilaiset terveydenedistämisohjelmat näkyvät yrityksen tuloksessa jo muutaman vuoden ohjelman jälkeen, kertoo taloustutkija Emile Tompa Kanadasta. Tompan mukaan 65-85 prosenttia kehittämisohjelmista tuottaa positiivisia tuloksia.

Tiedotustilaisuus Hotel Crowne Plazassa, Helsingissä 26.8. klo 12.15. Tiedotustilaisuuden ohjelma. Tervetuloa.

Tutkimustulokset esitellään kansainvälisessä konferenssissa Work Well-being and Wealth 26-28.8. Helsingissä. Työterveyslaitoksen järjestämän konferenssin aiheena on työurien jatkamiseen, työhyvinvointiin ja tuottavuuteen liittyvä tuorein tieto, haasteet ja ratkaisut.

− Henkilöpääoma (human capital) on avainasemassa tuottavuutta ja toisaalta kansantuloa ja elintasoa kasvatettaessa. Aikaisemmin henkilöpääoma on liitetty lähinnä osaamiseen ja koulutukseen. Nykyisin myös terveys ja hyvinvointi nähdään yhä tärkeämpänä osana henkilöpääomaa, selittää Tompa.

− Useat tutkijat ovat arvioineet henkilöstön hyvinvointia kohentavien toimien vaikutuksia. Toimet kannattavat useimmiten, sanoo Tompa. Arvioidut ohjelmat liittyvät usein terveyden edistämiseen, sairauspoissaolojen hallintaan, työkyvyttömyyden ehkäisyyn ja ergonomiaan.

Tompa on itse tutkinut teollisuudessa ja varastoinnissa tehtyjen ergonomiaohjelmien vaikutuksia. Positiiviset vaikutukset ovat olleet kiistattomia.

− Jatkossa toimia pitäisi suunnata erityisesti keski-ikäisiin ja ikääntyneisiin, joiden määrä työelämässä kasvaa. Arvioitujen ohjelmien joukosta löytyi vain harvoja ikääntyneisiin kohdistettuja interventioita. Myös arviointien kestoa pitäisi pidentää, kehottaa Tompa.

Nuorten mielenterveyttä parantavat toimet säästävät eniten yhteiskunnan varoja, sanoo Ahonen

Suomessa työpaikkojen kehittämistoimien taloudellisia vaikutuksia on arvioinut mm. professori Guy Ahonen Työterveyslaitoksesta. Ahosen mukaan terveydenedistämistoimet suunnataan usein sellaisten sairauksien ehkäisyyn, joita on lukumääräisesti eniten kuten tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULE). TULE-sairauksia on varsinkin keski-ikäisillä ja ikääntyneillä.

Uusimmat Ahosen tekemät taloudelliset arvioinnit kuitenkin osoittavat, että suurimmat säästöt yhteiskunnalle saavutetaan nuorten mielenterveyttä parantavista toimista. Tällöin lasketaan ennenaikaisen eläköitymisen ja menetettyjen työvuosien aiheuttamia kustannuksia. Arvioinnit on tehty Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastojen pohjalta.

− Taloudellinen lähestymistapa muuttaa terveyspolitiikan painopistettä, sanoo Ahonen.

− Yhteiskunnan kannalta katsottuna taloudelliset näkökohdat painottavat nuoriin kohdistuvia toimenpiteitä. Työpaikoilla tehtävät terveydenedistämistoimia ja muita työhyvinvointia lisääviä toimia
ei pidä kuitenkaan jättää tekemättä. Molempia tarvitaan hyvinvointimme ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Lisätiedot:

Emile Tompa, MBA, PhD, Health and Labour Economist, Scientist, Institute for Work & Health, Toronto, Canada, ETompa(at)iwh.on.ca

Guy Ahonen, toiminta-alueen johtaja, professori, Työterveyslaitos, puh. 050 0 47 7727, guy.ahonen (at)ttl.fi

Konferenssista lisätietoja antaa tutkimusprofessori Mikko Härmä, Työterveyslaitos, puh. (030) 474 2729, 040 544 2750, mikko.harma(at)ttl.fi

ks. ohjelma konferenssin nettisivuilta www.ttl.fi/www2013
Twitter #workhealth2013

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on vajaat 800.