Ripsiliimoista terveysongelmia ripsien pidennysten tekijöille
Tiedote 57/2015
Helsinki 5.11.2015
Ripsien pidennyksissä käytettävät liimat saattavat aiheuttaa työntekijöille terveysongelmia. Liimat voivat aiheuttaa hengitystieoireita kuten nuhaa, nenän tukkoisuutta ja astmaa sekä ihottumaa. Ongelmilta voi välttyä oikeilla työtavoilla ja suojautumalla. Työterveyslaitos on koonnut ripsien pidennyksiä tekeville ohjeet verkkoon malliratkaisuun, josta löytyvät keinot liimojen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseen.
Ripsenpidennysten teko kestää 1–2 tuntia. Työskentely tapahtuu asiakkaan pään lähellä. Ripsien pidennyksissä käytetään kovettuvia pikaliimoja, jotka sisältävät akrylaattiyhdisteitä, lähinnä syanoakrylaatteja.
– Vaikka liimaa käytetään vähän, tavallisesti 2–5 tippaa, työntekijä altistuu merkittävästi akrylaattiyhdisteille hengittäessään lähietäisyydellä liimasta, kertoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström Työterveyslaitoksesta.
– Altistumista voi tapahtua myös ihon kautta silloin, kun työntekijä käyttää itse ripsenpidennyksiä tai liimaa muutoin pääsee iholle tai suojakäsineelle.
Akrylaattiyhdisteet voivat aiheuttaa valuvaa nuhaa ja nenän tukkoisuutta liimaa käytettäessä. Lisäksi voi ilmetä astmaoireita kuten yskää, hengenahdistusta ja hengityksen vinkunaa. Akrylaattiyhdisteille altistumisen seurauksena voi tulla myös allergista kosketusihottumaa. Sen merkkinä on liiman ihokosketusalueille käsiin tai kasvoihin tuleva kutiava, hilseilevä ja punoittava ihottuma.
Meikin tehosteena käytettävien ”yhden illan” lisäripsien liimauksessa ei yleensä käytetä syanoakrylaattiliimoja.
Ripsenpidennysten tekijän on aina suojauduttava ja huolehdittava ilmastoinnista
Ripsenpidennystyössä tulee työtilaan järjestää kohdepoisto, joka on lähes kiinni ripsiliima-astiassa. Ilma tulee johtaa ulos työtilasta. Tämän lisäksi on aina ripsiliimaa käsiteltäessä käytettävä kunnollista AB-kaasunsuodattimella varustettua hengityksensuojainta. Hengityksensuojaimia on erilaisia ja suojain kannattaa valita ammattilaisen opastuksella. Suojaimiin kuuluvat suodattimet on vaihdettava 1–2 viikon välein ja käytön väliajan ne on säilytettävä ilmatiiviissä pussissa tai astiassa.
Tärkein keino suojata ihoa on olla käyttämättä itse ripsenpidennyksiä. Työssä pitää välttää liiman joutumista iholle, käsineille tai työvaatteille, sillä mitkään ripsenliimaustyöhön sopivat käsinemateriaalit eivät tarjoa riittävää suojaa ripsiliimoissa käytettäviä syanoakrylaattejä ja muita akrylaatteja vastaan.
Käsien suojauksessa kannattaa käyttää kertakäyttöisiä, esimerkiksi polyeteenistä valmistettuja, käsineitä ja niiden päällä nitriilikumisia käsineitä. Likaantuneet käsineet tulee vaihtaa välittömästi, sillä liimojen akrylaatit läpäisevät nopeasti nämäkin suojakäsineet. Iholle joutunut liima tulee huuhdella välittömästi lämpimällä vedellä.
– Suojautumiseen kannattaa panostaa ja suojautua aina ripsiliimoja käytettäessä. Liimat voivat aiheuttaa hengitysoireita heti liimalle altistumisen jälkeen tai muutaman tunnin viiveellä. Pahimmillaan seurauksena voi olla pysyvän astman kehittyminen tai allerginen kosketusihottuma. Allergisoituminen voi estää ripsenpidennysten teon jatkossa ja se voi merkitä alan vaihtoa, muistuttaa erikoislääkäri Irmeli Lindström.
Ripsenpidennysten tekijä: harkitse tarkkaan, teetätkö itsellesi ripsenpidennykset
Ripsienpidennyksien tekijän tulisi välttää kaikkea kosketusta syanoakrylaattiliimoille. Altistuminen voi johtaa allergian kehittymiseen ja aiheuttaa myöhemmin oireita työssä.
Ripsien pidennyksessä tulisi käyttää vain tuotteita, joiden ainesosat tunnetaan. Tuotteen käyttöturvallisuustiedotteesta saa tietoa yhdisteiden ominaisuuksista. Kemikaalien myyjän on aina toimitettava käyttöturvallisuustiedote tuotteen ammattikäyttäjälle.
Lisätiedot:
Erikoislääkäri Irmeli Lindström, Työterveyslaitos, puh. 046 851 1898, irmeli.lindstrom[at]ttl.fi
Malliratkaisu ripsien pidennykseen (pdf)
Tutustu myös
Malliratkaisuja rakennekynsien tekoon (pdf)
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 680.
Avainsanat:
