Ruohonjuuritason ideat on saatava käyttöön julkisen sektorin uudistamisessa
Julkisen sektorin palvelutason säilyttäminen on mahdollista myös tulevaisuudessa, kun palveluiden käyttäjien asiantuntemusta hyödynnetään. Nopea, kokeileva, kansalaisista ja työntekijöistä lähtevä uudistaminen tuottaa toimivia ratkaisuja. Samalla pidetään huolta työntekijöiden työhyvinvoinnista julkisen sektorin myllerryksessä.
Tähän tulokseen tuli Työterveyslaitoksen, Aalto-yliopiston ja VTT:n Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia julkiselle sektorille (Inno-Vointi) -hanke, joka tutki seitsemää aktiivisesti toimintaansa ja palvelujaan kehittänyttä julkista organisaatiota.
Pienistä kokeiluista voi syntyä isoja asioita
Kansalaisista tai työntekijöistä lähtevälle, niin sanotulle alhaalta ylös kehittämiselle on ominaista hyvin kevyt suunnittelu, nopea kokeilu ja soveltaminen. Nopeat kokeilut ovat erityisen tärkeitä, kun rahasta ja henkilöstöstä on pulaa ja uudistuksia tarvitaan paljon.
– Etuna on se, että kurssia on helppo vaihtaa kesken kaiken. Ja jos kokeilu ei onnistu, kovinkaan paljon rahaa ja työaikaa ei ole mennyt hukkaan, sanoo hankkeen koordinaattori, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mervi Hasu.
– Tutkimuksemme todisti, että niukoillakin resursseilla voidaan luoda uutta, kun hyvä idea yhdistyy ennakkoluulottomaan toteutukseen. Alhaalta ylös kehittämisessä henkilöstön luovuus ja osaaminen tulevat paremmin käyttöön, hän jatkaa.
Uudistuksella ei aina tarvitse pyrkiä täydelliseen ratkaisuun, vaan pienikin parannus helpottaa arkea. Kehittämisen aikana ei välttämättä tiedetä, onko ratkaisu toimiva ja leviääkö se laajempaan käyttöön. Juuri epäonnistumisen salliminen kokeiluissa mahdollistaa uuden luomisen ja oppimisen.
Kylä kaupungissa uudistui
Yksi Inno-Vointi-hankkeen tutkimista uudistamishankkeista oli Sitran rahoittama, Hämeenlinnan Uudistuva kylä kaupungissa -projekti, jonka tarkoituksena oli kehittää kaupungin lasten ja nuorten palveluita.
– Meillä oli tarve vahvistaa asukkaiden osallisuutta mutta emme jaksaneet enää puhuvia päitä ja hienoja sanoja. Niinpä päätimme antaa asukkaiden, yritysten ja järjestöjen miettiä itse, millaisia palveluita he tarvitsivat, kertoo Hämeenlinnan kaupungin palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko.
Byrokratia pidettiin vähäisenä ja mukaan hyväksytyt projektit saivat käyttöönsä 500 euroa.
– Ihmiset ottivat idean omakseen: syntyi esimerkiksi Elämänkaarikahvila, joka yhdistää Jukolan kaupunginosassa ikäihmiset ja koululaiset. Minipilottikokeilu on ohi, mutta kehittämisen tapa on vakiinnutettu osaksi kaupungin toimintaa, jatkaa Raukko.
Johdon tuki on välttämätön
Johdon tuki on välttämätön, jotta työntekijöiltä ja palveluiden käyttäjiltä tulevat kehitysehdotukset toteutuvat ja muuttuvat uusiksi käytännöiksi.
– Usein käy niin, että lähiesimies hyväksyy alaisen ehdotuksen, mutta ei osoita siihen työaikaa. Silloin uudistus jää helposti arjen työtaakan jalkoihin eikä sillä ole vaikutusta toimintaan. Ylimmän johdon tukea tarvitaan, jotta hyväksi havaittu käytäntö leviää organisaatiossa, kertoo VTT:n tutkija Katri Kallio.
Työntekijöiden hyvinvointia ei saa unohtaa
Jatkuvat, isot muutokset, joihin työntekijät eivät pysty vaikuttamaan, ovat usein riski työhyvinvoinnille. Työntekijöistä lähtevä kehittäminen sen sijaan voi saada aikaan innostusta: työntekijät sitoutuvat paremmin sellaiseen, jonka he ovat itse kehittäneet.
– Myös ylhäältä lähtevälle uudistamiselle on paikkansa. Toimivien uudistusten tekemiseen tarvitaan kuitenkin mukaan arjen asiantuntemus. Valtaa ja vastuuta konkreettiseen toimintaan pitäisikin jakaa tasaisemmin johdon, työntekijöiden ja kuntalaisten kesken. Tutkimamme tapaukset osoittivat, että se on mahdollista, summaa tutkija Mikko Lehtonen Aalto-yliopistosta.
Työterveyslaitoksen, VTT:n ja Aalto-yliopiston Inno-Vointi-tutkimushankkeessa (2010–2013) selvitettiin, miten julkisen sektorin työntekijöiden kehitysideoita voidaan hyödyntää nykyistä paremmin, mitä johtamisen keinoja tarvitaan ja miten nämä vaikuttavat työhyvinvointiin. Mukana oli seitsemän organisaatiota: HUS-Servis, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Palmia, Verohallinto, Hämeenlinnan kaupunki, Vantaan kaupunki ja Oulun kaupunki. Tutkimusta rahoitti Tekes.
Hanke tuotti uuden toiminta- ja johtamismallin julkisorganisaatioiden työntekijöiden, esimiesten ja johdon käyttöön. Malli on julkaistu kaikille avoimena verkkosivustona, joka sisältää uudistamisen työkaluja ja tapausesimerkkejä. Hanke laati myös innovaattorin työkirjan ruohonjuuritason uudistajille.
Lisätiedot
erikoistutkija Mervi Hasu, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2546, 040 716 3520, mervi.hasu[at]ttl.fi
tutkija Katri Kallio, VTT, puh. 040 843 3790, katri.kallio[at]vtt.fi
tutkija Mikko Lehtonen, Aalto-yliopisto, puh. 050 344 0196, mikko.h.lehtonen[at]aalto.fi
palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko, Hämeenlinna, puh. 03 621 4661, paivi.raukko[at]hameenlinna.fi
Lue lisää
Taustatiedote: Hämeenlinnassa kuntalaiset ottivat vastuuta alueensa palvelujen kehittämisestä
Johtamismallin verkkosivut
Uudistuva kylä kaupungissa –projekti
ITU! Innovaattorin työkirja (tulossa Työterveyslaitoksen verkkokauppaan)
