Suomen ensimmäinen SIB-hanke vahvisti työkykyjohtamista – tavoitteet saavutettiin osittain
Työterveyslaitos, Sitra ja sosiaali- ja terveysministeriö tiedottavat
Tiedote 40/2019, 20.9.2019
Suomen ensimmäiseen tulosperusteiseen rahoitussopimukseen (Social Impact Bond) perustuvan TyHy-SIB -hankkeen arviointi on valmistunut. Hankkeen piirissä oli yli 1500 julkisen sektorin työntekijää. Heidän saamansa työhyvinvointipalvelut kustannettiin sijoittajilta kerätyin varoin. Palvelujen ansiosta organisaatioiden työkykyjohtaminen parani ja sairauspoissaolot vähenivät hieman. Hankkeen asiamiehenä toimi Sitra, arvioijana Työterveyslaitos ja hallinnoijana FIM Vaikuttavuussijoitukset Oy.
Julkisen sektorin työhyvinvoinnin edistäminen (TyHy-SIB) -hankkeeseen osallistui neljä julkisen sektorin organisaatiota ja neljä työhyvinvointipalveluja tuottavaa yritystä. Organisaatioissa tehtiin monenlaisia työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä toimia, kuten terveys- ja työkykykyselyjä, esimiesten valmennusta sekä työterveysyhteistyön kehittämistä. Lisäksi perustettiin työkyvyttömyysriskissä oleville aktivointi- ja kuntoutusryhmiä.
Hankkeen tuomat hyödyt näkyivät ennen kaikkea esimiesten parempana osaamisena ja työkykyjohtamisen tiivistymisenä. Esimiehet oppivat ottamaan työkykyasiat puheeksi.
Sairauspoissaolojen määrä ei laskenut odotetusti – mittari asetettava tavoitteen mukaan
Hankkeen mittariksi asetettu sairauspoissaolojen väheneminen – 2,1 päivää/organisaatio – ei toteutunut odotetusti, vaikka organisaatiot kokivatkin saaneensa tukea sairauspoissaolojen hallintaan.
– Sairauspoissaolot ovat huono työhyvinvoinnin mittari, sanoo ohjelmapäällikkö Irmeli Pehkonen Työterveyslaitoksesta.
– Työhyvinvointiin vaikuttavat niin monet asiat, että yksi mittari ei välttämättä riitä. Lisäksi hankkeen organisaatiot olivat melko erilaisia, osassa tehtiin asiantuntijatyötä, osassa keskiraskasta fyysistä työtä. Fyysistä työtä tekevillä on yleensä enemmän sairauspoissaoloja kuin esimerkiksi opettajilla. Silti määrällinen tavoite oli kaikilla sama.
– Mittarin valinta olikin yksi tämän hankkeen kompastuskivistä. Mittarin ja tavoitteen pitäisi olla samansuuntaisia. Myös organisaatioiden lähtötilanteeseen pitäisi tutustua kunnolla, sanoo Pehkonen, joka johti TyHy-SIB-hankkeen arviointiprosessia.
Sijoittajien saama tuotto jäi vähäiseksi, mutta oppia saatiin
SIB-hankkeen ideana on, että sijoittajat kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit. Julkinen sektori maksaa vain, jos hanke tuottaa yhteisesti sovitun mittarin mukaisia tuloksia.
– Maksuperuste on vaikuttavuus, ei palveluiden määrä, painottaa projektijohtaja Mika Pyykkö Sitrasta.
Jos sairauspoissaolot olisivat vähentyneet 2,1 päivää henkilöä kohden vuosittain verrattuna hanketta edeltäneeseen 12 kuukauden sairauspoissaolopäivien määrään, sijoittajat olisivat saaneet tuottoa, mutta nyt he saivat maksimissaan sijoittamansa pääoman takaisin.
Sijoittajat olivat kuitenkin SIB-mallin mukaisesti varautuneet tällaiseenkin tulokseen, ja hanke voidaan nähdä hyvänä kokeiluna. Hanke oli ensimmäinen Työhyvinvointi-SIB maailmassa.
– Tästä hankkeesta on hyvä ottaa oppia niin Sitran kuin muidenkin SIB-toimijoiden. Työhyvinvointi oli melko vaikea aihe ensimmäiseen SIB-hankkeeseen, myöntää Pyykkö.
Työterveyslaitos on laatinut arvioinnin perusteella suosituksia, joihin voi tutustua arviointiraportissa ja tämän tiedotteen liitteessä.
SIB-malli kiinnostaa sosiaali- ja terveysministeriötä
Julkisella sektorilla käytetään joka vuosi useita miljardeja euroja erilaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Toiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioidaan kuitenkin liian harvoin.
– Kun TyHy-SIB vuonna 2015 käynnistyi, kiinnostuimme myös sosiaali- ja terveysministeriössä uudenlaisen rahoitusmallin mahdollisuuksista, kertoo finanssineuvos Minna Liuttu sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Halusimme kuitenkin tietää, miten malli toimii ja toteutimme TyHy-SIBin arvioinnin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Arviointi antaa paljon eväitä seuraavien SIB-hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen.
Valtio ja kunnat tekevät vuosittain hankintoja noin 35 miljardin euron arvosta. SIBin avulla julkinen sektori voi kehittää hankintakäytäntöjään suoritteiden ostamisesta kohti tulosten ja vaikuttavuuden hankintaa ja tehostaa miljardien eurojen verotulojen tuloksellisempaa käyttöä.
Sitran avustuksella Suomeen on syntynyt ja rakenteilla useita tulosperusteisia SIB (Social Impact Bond) -teemarahastoja. Julkisen sektorin työhyvinvoinnin edistäminen (TyHy-SIB) on ensimmäinen näistä ja ensimmäinen työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävä SIB-hanke maailmassa.
Hanke käynnistyi 2015-2017 neljässä eri kokoisessa eri toimialoja edustavassa julkisessa organisaatiossa, viimeisin osa päättyy toukokuussa 2020. Näissä organisaatioissa työskenteli yhteensä noin 1500 henkilöä. Kukin organisaatio sai kolmen vuoden ajan neljän eri palveluntuottajan toteuttamia palveluja, joilla pyrittiin eri keinoin kehittämään työhyvinvointia ja vähentämään sairauspoissaoloja. Palvelutuottajien toimesta organisaatioille tarjottiin valmis palveluvalikoima, jota resursoitiin organisaatiokohtaisesti.
Tulosperusteinen rahoitussopimus (engl. Social Impact Bond, SIB) on yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuodoista. Siinä institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit. Hankkeille määritellään tarkat, mitattavat tavoitteet, jotka heijastavat haluttua hyvinvoinnin lisäystä. Julkinen sektori maksaa vain tavoitteiden mukaisista tuloksista.
Lisätiedot
Irmeli Pehkonen, ohjelmapäällikkö, Työterveyslaitos, puh. 040 708 3784, irmeli.pehkonen[at]@ttl.fi
Mika Pyykkö, projektijohtaja, Sitra, puh. 0294 618 259, mika.pyykko[at]sitra.fi
Minna Liuttu, finanssineuvos, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 0295163582, minna.liuttu[at]stm.fi
Jani Kempas, johtaja, FIM Vaikuttavuussijoitukset Oy (aiemmin Epiqus Oy), puh. 040 251 7735, jani.kempas[at]fim.fi
Tutustu myös
Arviointiraportti: Työkykyjohtamisen monitoimijaista kehittämistä – Työhyvinvointi-SIB -hankkeen arviointi
Pehkonen Irmeli, Horppu Ritva, Turunen Jarno, Ojajärvi Anneli, Toivio Pauliina, Juvonen-Posti Pirjo Työterveyslaitos 2019 www.julkari.fi
LIITE – Työterveyslaitoksen suositukset SIB-hankkeiden suunnittelijoille ja toteuttajille
LIITE Tiedotteeseen 20.9.2019
Työterveyslaitoksen suositukset SIB-hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen
Suosittelemme hankkeiden asiamiehille ja hallinnoijille
- Hankkeen suunnittelussa tulee hyödyntää tutkittua tietoa tarkasteltavasta ilmiöstä, siihen liittyvistä tekijöistä ja vaikuttavista keinoista. Hankkeen sisällön suunnittelussa ja toteutuksen koordinoinnissa tarvitaan tarkasteltavan ilmiön asiantuntijaa.
- Hankkeen ansaintalogiikka ja maksatus tulee suunnitella tukemaan tavoitteiden saavuttamista. Tässä tulee huomioida asiakkaiden tilanteet ja tarpeet, sijoittajien tuotto- ja muut odotukset sekä palveluntarjoajien soveltuvuus ja kannustimet. Esimerkiksi tulospalkkio voidaan räätälöidä organisaatiokohtaisesti.
- Hankkeen alussa on tärkeää varmistaa, että mukaan rekrytoitujen kohdeorganisaatioiden johto on aktiivisesti mukana hankkeessa.
- Mittarit tulee valikoida tavoitteiden mukaan. Joissakin tilanteissa on syytä harkita useamman mittarin käyttöä. Hankkeessa on hyvä prosessin aikana mitata muutosta myös ilmiöön oletetusti vaikuttavissa tekijöissä. Näin prosessia voidaan tarvittaessa suunnata uudelleen.
Suosittelemme SIB-palveluntuottajille
- Hankkeen alkaessa palveluntuottajien tulee muodostaa yhteinen käsitys tarkasteltavasta ilmiöstä, siihen liittyvistä tekijöistä ja vaikuttavista keinoista.
- Hankkeen vaikuttavuuden kannalta on tärkeää panostaa kohdeorganisaatioiden tarpeiden ja voimavarojen selvittämiseen ja räätälöidä palvelut näitä vastaaviksi. Jos samassa organisaatiossa toimii useampi palveluntuottaja, on tarjottavien palvelujen yhteiskehittäminen erityisen tärkeää.
- Hankkeen alussa on määriteltävä toteutuksen roolit ja vastuut organisaation sisällä, organisaation ja palveluntuottajien välillä sekä palveluntuottajien kesken. Myös toimintamallien juurruttaminen tulee suunnitella.
- Hankkeen kohdeorganisaatiossa on viestittävä tavoitteista, toimenpiteistä, aikatauluista, vastuista ja muutoksista koko hankkeen ajan.
Suosittelemme SIB-kohdeorganisaatiolle
- Kohdeorganisaation tulee edellyttää, että hanke vastaa sen omiin tarpeisiin. Myös tarjotut palvelut tulee integroida kohdeorganisaation olemassa olevaan toimintaan ja järjestelmiin.
- Johdon tulee selvittää ja varmistaa hankkeen edellyttämät resurssit organisaatiossa ja sitoutua hankkeen toteutukseen.
- Henkilöstön on voitava osallistua hankkeen tarpeen kartoitukseen, tavoitteiden määrittelyyn ja toimenpiteiden suunnitteluun.
Suosittelemme SIB-hankkeiden arvioijille
- Arvioinnissa tulee varmistaa tilaajan arviointiosaaminen, toteutuksen joustavuus ja arvioinnin eettiset periaatteet. Tilinpäätösarvioinnin lisäksi on hyvä soveltaa kehittävää arviointia. Kehittävä arviointi mahdollistaa mukana oleville osallistumisen ja vuoropuhelun.
- Arvioinnissa on tärkeää kerätä tietoa kaikkien toimijoiden näkökulmista, myös sijoittajien. Tarjottujen palvelujen tarkastelussa on huomioitava toimeenpano, toimeenpanon toimintaympäristö ja siellä tapahtuvat muutokset. Tavoiteltujen vaikutusten lisäksi on hyvä arvioida muutkin vaikutukset.
- Erilaisille loppukäyttäjille on hyvä raportoida eri keinoin.
Suositukset ovat osa Työhyvinvointi-SIB -hankkeen arviointiraporttia. www.julkari.fi
Lisätiedot: ohjelmapäällikkö Irmeli Pehkonen, Työterveyslaitos
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, viestinnän asiantuntija
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys
Avainsanat:
