Suomessa kuusi kymmenestä kokee työn imua – ja sitä kokemusta kannattaa työpaikoilla vaalia

Työterveyslaitos tiedottaa 15.6.2020, tiedote 24/2020

Työelämän haasteita voidaan ratkoa epäkohtiin puuttumisen lisäksi vahvistamalla hyviä asioita työssä. Työn imua on tutkittu pian 20 vuotta Suomessa ja muualla maailmassa. Tutkimukset osoittavat työn imun ennustavan tai olevan yhteydessä lukuisiin myönteisiin työn, terveyden ja elämänlaadun piirteisiin. Työterveyslaitoksen työn imu -testin täyttäneistä yli 100 000 suomalaisesta 59 % kokee työn imua säännöllisesti, useita kertoja viikossa.

Työterveyslaitoksen verkkosivuilla on ollut kymmenen vuotta mahdollista täyttää työn imu -testi ja saada itselleen palaute omasta työn imun tasosta. Vuoden 2020 alkuun mennessä testi oli täytetty jo yli 100 000 kertaa, ja nyt nämä vastaukset on analysoitu. Tulosten mukaan kuusi kymmenestä (59 %) suomalaisista kokee säännöllisesti, useita kertoja viikossa työn imua. Sen sijaan matalasta työn imusta kertoo se, että joka kuudes (17 %) koki keskimäärin kerran viikossa työn imua ja joka neljäs (24 %) vielä sitäkin harvemmin.  Lisäksi Työterveyslaitoksen tutkijat ovat käyneet läpi laajasti viimeisten 20 vuoden aikana Suomessa ja muualla tehdyt tutkimukset, joissa on selvitetty työn imun seurauksia ja yhteyksiä muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin.

Tutkimusnäyttö on erittäin vahvaa: työn imuun todella kannattaa työpaikoilla panostaa, erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta kertoo.

Työn imulla lukuisia mahdollisia myönteisiä seurauksia

Työn imu -testiin vastanneista suomalaisista naiset kokivat keskimäärin enemmän työn imua kuin miehet ja vanhemmat työntekijät enemmän kuin nuoret. Toimialoista eniten työn imua koettiin hallinnollisissa johtotehtävissä sekä opetusalalla ja lähes yhtä usein sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vähiten työn imua koettiin teollisuudessa ja sen jälkeen tieteellisessä ja teknisessä työssä sekä rakennusalalla.

 Aiemmista Suomessa ja muualla tehdyistä tutkimuksista käy ilmi, että työn imu on yhteydessä yli 60 myönteiseen ilmiöön. Nämä liittyvät muun muassa parempaan työssä suoriutumiseen, liiketoiminnallisiin tuloksiin, työuraan, palkkaan ja myönteisiin työasenteisiin, mutta myös muun muassa fyysiseen ja mielenterveyteen sekä yksilöllisten voimavarojen vahvistumiseen. Työn imun myönteiset vaikutukset ulottuvat myös pitkällä aikavälillä kotielämään ja työn imu siirtyy läheisten ihmisten välillä sekä töissä että kotona, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta kertoo.

Lukuisten myönteisten seurausten lisäksi yksittäisissä kansainvälisissä tutkimuksissa työn imun on havaittu olevan yhteydessä kohonneeseen väsymykseen, sairaana työskentelyyn ja työn ja perheen väliseen ristiriitaan. On huomionarvoista, että suomalaistutkimuksissa on saatu näidenkin osalta päinvastaiset tulokset.

Työn imu auttaa pärjäämään muutoksissa

Lukuisien Suomessa ja ulkomailla tehtyjen tutkimusten perusteella työn imu näyttäytyy parhaana mahdollisena hyvinvointina työssä.

 Työn imua kokevat työyhteisöt pärjäävät muutoksissa muita työyhteisöjä paremmin näkemällä muutoksissa myös niiden mahdolliset myönteiset puolet ja toimimalla aktiivisesti sopeutuakseen muutoksiin, Hakanen sanoo.

Työntekijät, yrittäjät ja työpaikat tarvitsevat työn imua koronapandemian jälkeisessä maailmassa Kaltiainen toteaa.

Työn imun kokeminen taas on todennäköisempää niillä työpaikoilla, joilla johtaminen perustuu ihmislähtöisiin periaatteisiin ja joissa kannustetaan oman työn kehittämiseen.

 Työn imun sivuuttaminen olisi ihmisten mahdollisuuksien ja voimavarojen haaskaamista, Hakanen sanoo.

Työn imu tarkoittaa työssä koettua, suhteellisen pysyvää tunne- ja motivaatiotilaa, jota luonnehtivat tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen kokemukset. Työn imua on se, että töihin mennessään yleensä kokee hyvää mieltä, olonsa tarmokkaaksi ja että tuleva työpäivä herättää myönteisiä odotuksia.

Lisää aiheesta:

Jari Hakanen ja Janne Kaltiainen: Työn imu – parasta hyvinvointia työssä? (Työpoliittinen aikakauskirja 2/2020, työ- ja elinkeinoministeriö): https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162308/TEM_tyopoliittinen_2_20.pdf

Työn imu -testi: https://www.ttl.fi/tyon-imu-testi/

Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennus: https://www.ttl.fi/koulutus/tyon-tuunaaminen-verkkovalmennus-tyon-imua/

Lisätiedot:

Tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, puh. 040 562 5433, jari.hakanen@ttl.fi

Erikoistutkija Janne Kaltiainen, Työterveyslaitos, puh 030 474 2668, janne.kaltiainen@ttl.fi

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi


Tiina Kaksonen, viestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys

Avainsanat:

Tilaa

Multimedia

Multimedia