suomi

Syksyn koronatilanne edellyttää työpaikoilla malttia

Report this content

Ennen kuin suomalaisten rokotekattavuus on riittävällä tasolla, työpaikkojen kannattaa edistää maltilla paluuta tulevaisuuteen. Työterveyslaitos suosittelee keskittymään alkusyksystä riskinarvioinnin päivittämiseen ja ylläpitämään suojautumistoimenpiteitä. Etä- ja läsnätyön pelisäännöt tulee sopia työpaikoilla terveysturvallisuus edellä ja työntekijöitä kuunnellen. Erityisesti sote-alalla on tärkeää tukea työntekijöiden jaksamista koronatilanteen pitkittyessä.  

Työterveyslaitos kehottaa työpaikkoja ylläpitämään turvallisuuskäytäntöjä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

– Ihmiset työpaikoilla ovat tällä hetkellä keskenään eri asemassa sen suhteen, kuinka monta rokotusta he ovat saaneet. Meidän onkin toimittava vastuullisesti niitä kohtaan, jotka vielä odottavat toista rokoteannostaan. Nyt tarvitaan ennen kaikkea malttia, sanoo pääjohtaja Antti Koivula Työterveyslaitoksesta.

–  Yleisesti rohkaisemme työpaikkoja ottamaan koronaexit-suunnitelmissa aikalisän. Paluussa tulevaisuuteen tulee edelleen edetä riskinarviointien kautta. Näkisin, että etätyötä kannattaa vielä jatkaa monissa organisaatioissa. Lisäksi läsnätyössä on muistettava pitää kiinni sovituista suojautumistoimenpiteistä, Antti Koivula sanoo.

Suojautumiskeinot työpaikoilla

Syksyn koronatilanne on deltavariantin vuoksi epävarma. Työterveyslaitos on mukana valmistelemassa kolmikantaisesti esitystä, miten paluun työpaikoille tulee tapahtua syksyllä.

– On tärkeää hyödyntää kaikki suojautumisen keinot, eikä mikään niistä yksinään ratkaise tilannetta.  Kannustamme suomalaisia ottamaan molemmat rokotukset, käymään koronatesteissä sekä noudattamaan suosituksia turvaväleistä, kasvomaskista ja hygieniasta, sanoo Antti Koivula.

Terveystiedot työyhteisössä

Yhteiskunnallinen keskustelu koronapassista on herättänyt kysymyksiä, onko työnantajalla tai asiakkaalla oikeus tietää, onko työntekijä rokotettu.

– Mielestäni rokotus luokitellaan terveystiedoksi, jota ei ole pakko kertoa. Herättelisin suomalaisia tässäkin asiassa välittämiseen vastakkainasettelun sijaan. Vastuullisissa työyhteisöissä halutaan tietysti muille hyvää, joten rokotuksista ja työjärjestelystä voi käydä vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa rakentavaa vuoropuhelua, Antti Koivula sanoo.

Harmaalla alueella liikutaan, jos työntekijä työskentelee sellaisessa asemassa, jossa on vaarassa tartuttaa muita.

– Joskus työnantaja voi joutua pohtimaan riskinarvioinnin yhteydessä, voiko osoittaa työtehtävään mahdollisesti rokottamatonta työntekijää, joka on riskissä sairastua tai tartuttaa laajasti muita. Nämä ovat kuitenkin osin myös perustuslaillisia kysymyksiä, Antti Koivula jatkaa.

Jaksaminen ja henkilöstöpula sote-alalla

Huoli sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyydestä on pahentunut kesän aikana, ja hoitojonojen purku tulee olemaan vaikeaa.

– On tärkeää, että erityisesti sote-alalla otetaan käyttöön tutkitusti toimivia keinoja, joilla tuetaan työssäjaksamista. Jokaisella työpaikalla tulisi miettiä, miten vahvistaa työn voimavaratekijöitä, löytää tapoja palautua ja vähentää työn kuormittavuutta. Suuri merkitys on myös sillä, miten paljon yhteiskunnassa osoitetaan arvostusta sote-työntekijöille, sanoo Hyppäys digiin -yksikön johtaja Päivi Husman.

Jaksamisen ongelmat olivat näkyvissä jo syksyllä 2020, kun 22 500 sote-ammattilaista vastasi Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -kyselytutkimukseen. Voimakkaimmin korona on kuormittanut nuoria työntekijöitä sekä niitä ammattiryhmiä, jotka ovat tekemisissä taudin kanssa: sairaanhoitajia, lähi- ja perushoitajia sekä laboratorio- ja röntgenhoitajia.

Aikalisän voi hyödyntää pelisäännöistä sopimiseen

Monilla työpaikoilla etä- ja lähityön yhdistämisestä tehtiin linjauksia kesän aikana. Syksyn pahentunut koronatilanne voi olla pettymys etätyötä tehneille työyhteisöille, jotka ovat odottaneet paluuta työpaikalle.

Nyt aikalisä kannattaa hyödyntää sopimalla yhdessä työarjen käytänteistä. Yksiköt ja tiimit voivat käydä keskustelua siitä, millaisilla pelisäännöillä paluu tulevaisuuteen tapahtuu.

– Keskustelua voi tukea työstämällä tiimeissä esimerkiksi joustavan työn huoneentaulun. Pohjana on työpaikan yhteiset raamit, ja siihen voidaan täydentää oman tiimin arjen pelisäännöt kohtaamisten ja etätyön osalta. Joustavan työn käytänteitä kannattaa linjata työpaikka-, tiimi-, ja yksilötasolla, sanoo TYÖ2030-ohjelmajohtaja Sanna Kulmala Työterveyslaitoksesta.

Lisätiedot

Sähköpostit ovat muodossa: etunimi.sukunimi@ttl.fi.

  • Antti Koivula, pääjohtaja, 030 474 2340 (tilannekatsaus, johtaminen)
  • Tommi Alanko, johtaja, työturvallisuus, 040 719 2521 (työturvallisuus, riskinarviointi)
  • Eva Helaskoski, ylilääkäri ja johtaja, työterveys, 046 8512432 (työterveyshuolto, suojautuminen, tartunnat)
  • Päivi Husman, johtaja, hyppäys digiin, 040 576 1314 (sote-henkilöstön jaksaminen)
  • Sanna Kulmala, TYÖ2030-ohjelmajohtaja, 040 411 6379 (yhdessä kehittäminen työpaikoilla, hybridityö)

Tutustu myös

Mediapalvelut

Päivi Lehtomurto, mediaviestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. +358 50 4156 309
paivi.lehtomurto@ttl.fi

Juha Hietanen, mediaviestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. +358 50 477 32 67
juha.hietanen@ttl.fi

Aineistopankki & asiantuntijamme: Medialle - Työterveyslaitos (ttl.fi)

Hyvinvointia työstä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Tietoa meistä: www.ttl.fi  Sosiaalinen media: @tyoterveys Twitter | Facebook | Linkedin

Avainsanat:

työhyvinvointi työturvallisuus Työterveyslaitos työterveys koronavirus

Liitteet & linkit