Terveydenhuoltohenkilökunnan työstressiä voidaan vähentää
Tiedote 77/2014, Kuopio 18.11.2014
Uusimmassa Cohrane-katsauksessa löydettiin viitteitä siitä, että terveydenhoitohenkilökunnan työstressiä ja työuupumusta voidaan ehkäistä tai vähentää opettelemalla kognitiivis-behavioraalisia tekniikoita (CBT), tekemällä rentoutusharjoituksia ja muuttamalla työn aikataulutusta. Tulos perustuu 58 kansainväliseen tutkimukseen, joissa oli yhteensä 7188 osallistujaa.
Pitkään kestävä työstressi voi johtaa työuupumukseen, psykosomaattisiin sairauksiin, elämänlaadun alentumiseen, annetun hoidon tason laskemiseen ja lopulta jopa ammatin vaihtamiseen. Työperäistä stressiä melko tai erittäin paljon kokeneita oli Työ ja terveys Suomessa 2012 -tutkimuksen vastaajista 8 prosenttia, vain vähän stressiä kokeneita oli 32 prosenttia.
Työperäinen stressi on toiseksi yleisin työperäinen terveysongelma Euroopassa heti tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen. Noin puolet työntekijöistä pitää sitä yleisenä työpaikallaan. Hoitohenkilökunnan kokema työstressi voi johtua epätasapainosta ammatin korkeiden vaatimusten sekä yksilön taitojen ja työyhteisön tuen välillä.
Kognitiivis-behavioraaliset tekniikat helpottavat stressiä jonkin verran
Kuudessa tutkimuksessa löytyi näyttöä sille, että CBT vähensi stressiä 18 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehty. Seuranta-aika oli yhdestä kuukaudesta kahteen vuoteen. Epäselvää on, auttaako CBT stressaantunutta ihmistä tarpeeksi. Samansuuntaisia tuloksia saatiin, kun CBT:n yhteydessä käytettiin rentoutusta. Kolmen tutkimuksen mukaan CBT ei vähentänyt oireita enempää kuin vaihtoehtoinen toimenpide.
Rentoutus auttaa myös
17 tutkimuksessa löytyi näyttöä sille, että sekä henkinen että fyysinen rentoutus vähensi stressiä 23 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa ei tehty mitään.
Työvuorojärjestelyistä on vähän apua stressin vähentämisessä
Organisationaaliset interventiot sisälsivät muutoksia työoloissa, hoitotyössä ja työvuoroissa sekä sosiaalista tukeaja viestintätaitojen lisäämistä. Stressi väheni, kun työvuoroja muutettiin viikot läpeensä työskentelystä viikonlopputaukoihin tai neliviikkoisesta kaksiviikkoiseen järjestelyyn. Muut organisaationaaliset toimet eivät vähentäneet stressiä.
Tarvitaan lisää tutkimusta
Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten tuottama näyttö on enimmäkseen huonolaatuista. Erilaisten keinojen vaikutusten selvittämiseksi työperäisen stressin vähentämisessä tarvitaan lisää hyvin suunniteltuja ja toteutettuja tutkimuksia. Tässä Cochrane-katsauksessa suositellaan tehtäväksi satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa on vähintään 120 osallistujaa ja joissa verrataan aktiivista interventiota lumetutkimukseen. Organisaatiointerventioiden tulee keskittyä tiettyihin stressiä aiheuttaviin tekijöihin.
Kognitiivis-behavioraalinen tekniikka tarkoittaa uusia tapoja ajatella, käsitellä tunteita ja toimia stressaavissa tilanteissa. Henkinen ja ruumiillinen rentoutuminen puolestaan voi viedä huomion pois epämiellyttävistä stressaavista ajatuksista ja tunteista. Työn uudelleenjärjestelyillä sen sijaan voidaan ehkäistä stressaavien tilanteiden ilmaantumista ja saavuttaa parempi tasapaino työn vaatimusten ja yksilöiden osaamisen välillä.
Lisätietoja katsauksesta:
Jani Ruotsalainen, Erityisasiantuntija, Työterveyslaitos, 030 474 334, jani.ruotsalainen[at]ttl.fi
Cochrane Occupational Safety and Health Review Group (http://osh.cochrane.org)
Katsaus:
Ruotsalainen JH, Verbeek JH, Mariné A, Serra C. Preventing occupational stress in healthcare workers. Cochrane Database of Systematic Reviews 2014, Issue 11. Art. No.: CD002892. DOI: 10.1002/14651858.CD002892.pub3. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/14651858.CD002892.pub3/abstract
Tutustu myös:
Cochrane työterveysryhmä (Cochrane Occupational Safety and Health Review Group)
*****************
1993 perustettu Cochrane Collaboration on kansainvälinen, riippumaton ja tuottoa tavoittelematon tutkijaverkosto, jossa on jäseniä yli 120 maasta. Verkosto tuottaa tiivistelmiä, Cochrane-katsauksia, lääketieteellisestä tutkimustiedosta. Kuhunkin katsaukseen kootaan kaikki saatavilla oleva korkealaatuinen tutkimustieto kustakin tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi kehitetystä toimenpiteestä. Cochrane-katsauksia käytetään esim. kliinisen ja terveyspoliittisen päätöksenteon apuna. Työterveys- ja työturvallisuuskatsauksilla halutaan vaikuttaa työpaikoilla ja työterveyshuollossa vallitseviin ohjeisiin ja käytäntöihin, jotta haitallisia altistuksia ja työperäisiä tai työhön liittyviä sairauksia voidaan ehkäistä ja hoitaa mahdollisimman tehokkaasti.
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Lotta Englund, tiedottaja
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2948, 043 8246251
lotta.englund[at]ttl.fi
Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on vajaat 730.
Avainsanat:
