Terveyssuunnitelma – avain vaikuttavuuteen

Report this content

Tiedote 81/2014 Helsinki 27.11 2014

Terveystarkastus on keskeinen, joskin kiistelty menetelmä terveyden ja työkyvyn edistämisessä. Näiden tavoitteiden lisäksi työterveyshuollon tarkastuksilla pyritään tunnistamaan varhain ammattitaudit, työperäiset sairaudet ja työkyvyttömyysriskit. Terveystarkastukseen liittyy olennaisena osana todettuun tarpeeseen pohjautuva neuvonta sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjaus. Työterveyslaitos selvitti työterveyshuollon terveystarkastuskäytäntöjä, työntekijöiden kokemuksia niiden merkityksestä ja vaikutuksista heidän terveyteensä ja työkykyynsä. Tulosten perusteella työterveyshuollon terveystarkastuksia arvostetaan ja niillä arvioitiin olevan vaikutuksia terveyteen, elintapoihin ja työolosuhteisiin.  Henkilökohtainen terveyssuunnitelma jäi usein pinnalliseksi.

Tutkimuksessa selvitettiin 301 työntekijälle suunnatun kyselyn sekä potilasasiakirjoista kerätyn tiedon avulla terveystarkastusten sisältöjä, käytettyjä ohjausmenetelmiä, vaikutuksia ja merkitystä työntekijöille sekä kehittämistarpeita. Työntekijöiden työterveyshuollot edustivat yksityistä lääkärikeskusta ja yrityksen omaa työterveyshuoltoa.

Terveystarkastukset painottuivat odotetusti terveyteen, elintapoihin ja työkykyyn. Selkeästi vähemmän käsiteltiin työhön, työolosuhteisiin ja ammattitaitoon liittyviä kysymyksiä. Työntekijät arvioivat terveystarkastuksilla olleen vaikutuksia kaikilla käsitellyillä osa-alueilla, mutta eniten nimenomaan terveyteen ja elintapoihin sekä työ- ja toimintakykyyn liittyen. Henkilökohtaisia terveystarkastuksia pidettiin myös tärkeinä.

– Työterveyshuollossa tehdään vuosittain vajaa miljoona terveystarkastusta. Niistä kertyy arvokasta tietoa työstä ja työolosuhteista. Tarkastukset auttavat myös tunnistamaan terveyttä ja työkykyä edistävien toimenpiteiden tarvetta työpaikalla, kertoo ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitoksesta. Terveystarkastuksissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota työssä ja elämäntilanteessa tapahtuviin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin.

Tutkijoiden suosituksia terveystarkastusten kehittämiseksi

Vaikuttavuuden parantamiseksi tulee kehittää terveystarkastusten tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta sekä ohjaus- ja neuvontamenetelmiä.
Terveystarkastuksissa tehtävä henkilökohtainen kirjallinen terveyssuunnitelma mahdollistaisi pitkäjänteisen työkyvyn tuen. Tässä tutkimuksessa sellainen löytyi vain joka kolmannelta terveystarkastuksessa käyneeltä.

Terveystarkastuksista kertyvien tietojen puutteellinen kirjaaminen heikentää seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia yksilö- ja työpaikkatasolla.
Terveystarkastuksiin tulee kehittää uusia työkaluja vastaamaan tämän päivän työelämän vaatimuksia.

Lisätietoa

Timo Leino, dos., ylilääkäri, Työterveyslaitos, timo.leino[at]ttl.fi
Maria Rautio, TtT, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, maria.rautio[at]ttl.fi

Raportti

Terveystarkastuskäytännöt suomalaisessa työterveyshuollossa. Timo Leino, Maria Rautio, Merja Kanervisto, Jaana Tilli ja Simo Kaleva. Työterveyslaitos 2014. 

Tutustu myös

Työterveyshuolto Työterveyslaitoksen verkkopalvelussa

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi

Lotta Englund, tiedottaja
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2948, 043 8246251
lotta.englund[at]ttl.fi

Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on vajaat 730.

Avainsanat: