Tuore Cochrane-katsaus: Muutokset työtehtävissä jouduttavat masentuneen työhönpaluuta
Tiedote 10/2015, Helsinki 16.2.2015
Masennus aiheuttaa usein toimintakyvyn alenemista, siksi sairauspoissaolot ovat yleisiä masentuneilla. Äskettäin julkaistussa Cochrane-katsauksessa vedettiin yhteen kaikki tutkimukset sekä työhön kohdistuvien että kliinisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta masennuksesta kärsivien työntekijöiden sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Katsauksen mukaan esimerkiksi muutokset työtehtävissä tavanomaisen hoidon lisänä saattavat vähentää masentuneen sairauspoissaolopäivien lukumäärää.
Katsaukseen löytyi 23 Euroopassa ja Yhdysvalloissa julkaistua tutkimusta, joissa oli tutkittu erilaisten toimenpiteiden tehokkuutta masentuneen työntekijän työkyvyn parantamisessa. Tutkimuksissa oli mukana 5 996 osallistujaa, joilla oli joko vaikea masennus tai vakavia masennusoireita. Masennuksen oireisiin kuuluu alakulo, mielenkiinnon puute, riittämättömyyden ja toivottomuuden tunteet sekä unettomuus.
Masennus koskettaa 300 miljoonaa ihmistä maailmassa. Suomalaisista noin 5 prosenttia kärsii masennuksesta, ja eläkkeellä masennuksen vuoksi on noin 35 500 suomalaista.
Työtehtävien muutos vaikutti jonkin verran
Katsauksessa löydettiin näyttöä sille, että muutokset työtehtävissä tai valmennus tavanomaisen hoidon lisänä vähentävät masentuneiden sairaspoissaoloja kohtalaisesti (kolme tutkimusta, 251 osallistujaa). Kolmessa tutkimuksessa löydettiin myös näyttöä sille, että puhelimitse tai netin kautta annettu kognitiivis-behavioraalinen terapia vähensi masentuneiden sairaspoissaoloja kohtalaisesti tavanomaiseen hoitoon verrattuna (yhteensä 326 osallistujaa). Yhden korkealaatuisen tutkimuksen mukaan myös työpaikalla toteutettu erityishoito-ohjelma vähensi sairaspoissaoloja tavanomaiseen hoitoon verrattuna.
Masennuslääkkeet eivät vähennä sairaspoissaoloja
Kolmen tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollon parantaminen laatuohjelmien avulla ei vähentänyt sairaspoissaoloja merkittävästi. Masennuslääkkeillä ei myöskään ollut johdonmukaista vaikutusta sairaspoissaoloihin (kolme tutkimusta).
Muiden toimenpiteiden vaikutukset vaihtelevia
Yhden tutkimuksen mukaan valvottu voimaharjoittelu vähensi sairaspoissaoloja rentoutusharjoituksiin verrattuna. Kahden muun tutkimuksen mukaan liikunnasta (juoksemisesta tai kuntosaliharjoittelusta) ei ollut hyötyä sairaspoissaolojen vähentämisessä.
Katsaukseen hyväksyttäviä työn organisointiin kohdistuvia interventiotutkimuksia löytyi vain viisi, joten niitä tarvitaan enemmän. Kliinisissä interventiotutkimuksissa tulisi ottaa huomioon myös toimenpiteiden vaikutukset työllisyyteen, jotta saataisiin lisää tietoa masentuneiden työntekijöiden sairauspoissaolojen vähentämisestä.
Lisätiedot:
Vanhempi tutkija Jos Verbeek, Työterveyslaitos, puh. 046 810 8709, jos.verbeek[at]ttl.fi
Julkaisu:
Nieuwenhuijsen K, Faber B, Verbeek J, Neumeyer-Gromen A, Hees H, Verhoeven A, van der Feltz-Cornelis C, Bültmann U. Interventions to improve return to work in depressed people. Cochrane Database of Systematic Reviews 2014, Issue 12. Art. No.: CD006237. DOI: 10.1002/14651858.CD006237.pub3
Tutustu myös
Depression suomalainen Käypä hoito -suositus (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim)
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 700.
Avainsanat:
