Turvallisuus on ihmisten toimintaa

Työterveyden Edistämisyhdistys ry ja Työterveyslaitos tiedottavat.

Yksi Suomen menestystekijöistä kansainvälisissä vertailuissa on maamme turvallisuus. Turvallisuuteen vaikuttavat kuitenkin monet eri tekijät. Yksi kriittisimmistä on ihmisen toiminta ja inhimillisten virheiden hallinta. Inhimillisten virheiden taustalta löytyy muun muassa kiire, epäselvät ohjeet tai puutteet vaarojen merkitsemisessä. Inhimillisten virheiden syihin voidaan vaikuttaa, mutta se vaatii koko työyhteisön sitoutumista, sanoo erikoistutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta seminaarissa ”Turvallisuus ihmisten toimintana”.

Työterveyden Edistämisyhdistys ry ja Työterveyslaitos järjestävät seminaarin Allergiatalolla Helsingissä 5.6.2014.

− Aivojen toimintakyvyn rajoitteet eivät ole näkyviä eikä niitä sen takia osata ottaa huomioon. Muistilla ja huomiokyvyllä on rajoitteensa samoin kuin fyysisillä ominaisuuksilla, sanoo Virpi Kalakoski.

− Ketjun heikoin lenkki määrää ketjun lujuuden, tiivistää Työterveyslaitoksen teemajohtaja Rauno Pääkkönen. Heikkoja lenkkejä ketjussa voi olla ihmisessä itsessään, ihmisten välisissä suhteissa, työyhteisössä, organisaatioissa ja niiden välisissä suhteissa. Kun pystymme pitämään poikkeamia ja riskejä hallinnassa sekä löydämme ympäriltämme hyviä asioita, meille syntyy hallinnan tunnetta omasta elämästämme ja työstämme. Tulevaisuuden epävarmuuteen pitää vastata joustavuudella ja vuorovaikutuksen kulttuurilla.

−Turvallisuus on työterveyskysymys, sanoo kehittämispäällikkö ja johtava työterveyspsykologi Anna-Maria Teperi Helsingin kaupungin työterveyskeskuksesta. Hän käsittelee eri turvallisuuksia, turvallisuuden haasteita työpaikkojen arjessa ja johtamisessa sekä kertoo kehittämisen edellytyksistä ja esteistä. Inhimillisten tekijöiden näkökulma pitää tuoda mukaan turvallisuuden hallintaan. .

−Turvallisuuskulttuuri kehittyy organisaatioon pikku hiljaa organisaation johdon ja henkilöstön ratkaistessa toimintaympäristöön liittyviä käytännön haasteita, kertoo erikoistutkija Pia Oedewald Teknologian Tutkimuskeskus VTT:ltä. Ajattelutavat, tunteet ja toimintamallit juurtuvat organisaation rakenteisiin ja prosesseihin, jotka puolestaan raamittavat kulttuuria jatkossa.

−Varsinkin nuoressa organisaatiossa johdon rooli on erittäin tärkeä.

−Työsuojeluvastuu kuuluu johdolle ja esimiehille, muistuttaa kehittämispäällikkö Tiina-Mari Monni Työturvallisuuskeskuksesta. Heidän vastuulla on selvittää ja tunnistaa työstä, työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Tämä laissa määritelty rooli jäntevöittää työpaikkojen työsuojelutyötä ja toimii jatkuvan kehittämisen perustana.

Turvallisuus ei säily itsestään

Aluehallintoviraston ylijohtaja Anneli Taina alustaa kokonaisturvallisuuden kansallisesta merkityksestä hyvinvoinnille. Turvallisuuden säilyminen ei ole itsestään selvyys vaan se vaatii määrätietoista työtä mm. koulutuksen, turvallisuusohjelmien ja arvokeskustelun avulla. Vahva luottamus toisiin ihmisiin on myös yksi turvallisuuden tukipilareista. Julkinen sektori huolehtii suurelta osin palveluista, jotka takaavat turvallisuuden. Jatkossa uhkana voi olla vahvan yhteisvastuun väheneminen yhteiskunnan muutoksissa.

Tutkimusprofessori Leena Norros pohtii miten turvallisuuskriittisessä ja vakiointia vaativassa työssä on mahdollista oppia työssä, miten onnettomuustutkinnassa voitaisiin tuottaa oppimista paremmin edistävää tietoa, ja mitä onnettomuustutkinnassa tulisi suositella ohjaavuuden lisäämisen sijaan.

Johtava psykologi Matti Sorsa Pilot Select Oy:stä puhuu 30 vuoden kokemuksella ilmailu- ja merialan ja ydinvoimalatyön turvallisuudesta. Sorsan mukaan henkilöstön valinta ja koulutus luovat reunaehtoja, mutta varsinaisesti valokeilaan nousevat toiminnan ohjeistus ja sen vakioitumisen aste. Päivittäisessä työskentelyssä näkyvät erityisesti viestintätaidot.

Johtaja Liisa Hakala sosiaali- ja terveysministeriöstä neuvoo jokaisen kysymään itseltään työpaikalla päätöksiä tehtäessä: ”Edistänkö tällä päätöksellä tai valinnalla työyhteisömme psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta ja miten voisin sen tehdä paremmin?”.

Lisätietoja: Tiina Pohjonen, työterveysjohtaja, Helsingin kaupungin työterveyskeskus, 050-571 2668, tiina.pohjonen (at)hel.fi, www.hel.fi/tyoterveyskeskus

Marianne Joronen, tiedottaja, Työterveyslaitos, puh. 043 8245 047, marianne.joronen(at)ttl.fi

Seminaariesitykset julkaistaan Työterveyden Edistämisyhdistyksen sivuilla www.ttl.fi/tey

Julkaisu: Turvallisuus ihmisten toimintana – välineitä turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Anna-Maria Teperi, Helsingin kaupungin työterveyskeskus, Helsinki 2014, tilaukset: leena.haakana(at)hel.fi

SEMINAARIOHJELMA 5.6.2014 Helsinki Allergiatalo, Paciuksenkatu 19
TURVALLISUUS IHMISTEN TOIMINTANA

08.30–09.00             Aamukahvi ja ilmoittautuminen

09.00–09.05             Avaus, TEY ry:n puheenjohtaja, työterveysjohtaja Tiina Pohjonen, Helsingin kaupunki

klo 9.05-9.20            Kokonaisturvallisuuden kansallinen merkitys hyvinvoinnille

                                 - ylijohtaja Anneli Taina, Aluehallintovirasto (AVI)

Sessio 1. Turvallisuuskulttuuri organisaation osaamisena

9.20-9.55                  Eri turvallisuudet ja niiden haasteet arkityössä ja johtamisessa

                                - kehittämispäällikkö, johtava työterveyspsykologi Anna-Maria Teperi,

                                 Helsingin kaupunki, Työterveyskeskus             

9.55-10.15                Turvallisuuskulttuurin tutkimuksen keskeiset havainnot ja opit

                                 - erikoistutkija Pia Oedewald, Teknologian Tutkimuskeskus VTT

10.15-10.35              Organisaation rakenteiden kehittämisen näkökulma

                              - kehittämispäällikkö Tiina-Mari Monni, Työturvallisuuskeskus

10.35-10.50              Keskustelua

10.50-11.10              Kahvitauko

Sessio 2. Turvallisuusjohtamisella yksilön ja ryhmän onnistumiseen

11.10–11.30             Ihmisen jaksamisen ja kapasiteetin rajat turvallisuuden luomisessa

                                 - erikoistutkija Virpi Kalakoski, Työterveyslaitos, Aivot ja teknologia –tiimi

11.30-11.50              Päätöksenteon haasteet ryhmässä – tekeekö työtiimi turvallisuutta tukevia ratkaisuja?

                                - johtava psykologi, lentokapteeni Matti Sorsa, Pilot Select Oy

11.50–12.10             Case. Missä kehitetty turvallisuusjohtamista? – työterveyshoitaja Tarja Kantokoski, Diacor Oy /
                              henkilöstö- ja työsuojelupäällikkö Merja Koivu, Lindström Oy

12.10–12.30             Keskustelu

12.30–13.30             Lounas

Sessio 3. Yhdessä tekemisen haasteet

13.30–13.50             Mitä kiire aiheuttaa työyhteisön toimivuuteen ja työturvallisuuteen?

                             - johtava asiantuntija Maarit Vartia, Työterveyslaitos

13.50–14.10             Opitaanko virheistä? – tutkinta oppimisen välineenä - tutkimusprofessori Leena Norros

14.10–14.30             Miten päätöksenteko saadaan sujumaan? - Korjaavat toimenpiteet turvallisuustutkintojen seurauksena
                              johtaja Liisa Hakala, STM, Työsuojeluosasto

14.30-15.00              Kahvitauko

15.00–15.30             Hallitut poikkeamat – säilytetty kapasiteetti – pidempi työura

                                 - teemajohtaja Rauno Pääkkönen, Työterveyslaitos

15.30–16.00             Keskustelua ja loppuyhteenveto ja tilaisuuden päättäminen

Työterveyden Edistämisyhdistys ry (TEY) tukee työterveys- ja työsuojelualan koulutus-, tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa Suomessa. TEY myöntää apurahoja, jakaa valtakunnallisen työsuojelupalkinnon ja järjestää seminaaripäivän kerran vuodessa sekä jakaa jäsenilleen tietoa ajankohtaisista työterveysaiheista. Yhdistyksen toiminta katetaan jäsenmaksutuotoilla sekä seminaaripäivän tuotolla. TEY toimii kiinteästi yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa.

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 750.