Tutkimus osoittaa: Iho on suojattava MDI-uretaanityössä
Altistuminen polyuretaanien raaka-aineena käytetyille MDI-isosyanaateille voi aiheuttaa yliherkkyyssairauksia, kuten astmaa ja allergista kosketusihottumaa. Herkistyneille jo hyvinkin pienet pitoisuudet voivat aiheuttaa oireita. Uretaaneja käytetään hyvien teknisten ominaisuuksiensa takia mm. rakennusalalla, teollisuudessa, autokorjaamoissa veneteollisuudessa lähinnä liimauksessa, laminoinnissa, pinnoituksessa ja vaahdotuksessa. Työterveyslaitoksen tekemä tutkimus osoitti, että ihon suojausta on tehostettava monissa MDI-uretaanitöissä ja että edullisetkin suojaimet ovat tehokkaita, kun niitä käytetään oikein.
Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa suojakäsineiden ja suojavaatteiden suojaustehokkuudesta ja kehitettiin uusia läpäisytestimenetelmiä, joiden avulla voidaan tulevaisuudessa valita prosessi- ja tehtäväkohtaisesti sopivat suojaimet.
– MDI-uretaanityössä altistumista vähennetään ensisijaisesti teknisillä torjuntatoimenpiteillä. Mutta myös ihon suojaaminen on välttämätöntä, jos halutaan vähentää MDI:n aiheuttamia terveyshaittoja, sanoo eritysasiantuntija Maj-Len Henriks-Eckerman Työterveyslaitoksesta.
Kovettumassa olevaan massaan ei saa koskea laisinkaan
Tavallinen työvaate ei suojaa ihoa riittävästi roiskeilta. Tutkimus osoitti että MDI-kovetin ja sekoitettu uretaanimassa läpäisevät T-paitoja ja työhaalareita siinä määrin, että herkistyminen vaatteen kautta on mahdollista. Monessa työssä kyynärvarret tarvitsisivat lisäsuojaksi käsivarsisuojaimia. Kemikaalinsuojakäsineitä tulee käyttää aina, kun kosketus MDI-kovettimeen tai kovettumassa olevaan uretaaniin on mahdollista.
– Läpäisytestit osoittivat, että mm. ohut, kertakäyttöinen, kemikaalinsuojakäsineeksi luokiteltu nitriilikumikäsine suojaa hyvin MDI:ltä tietyissä liuotinvapaissa tehtävissä, kun kosketusaika MDI:lle on alle 20 minuuttia, kertoo erikoistyöhygieenikko Erja Mäkelä Työterveyslaitoksesta.
– MDI-isosyanaattiin ja kovettumassa olevaa polyuretaaniin pätee yksinkertainen käytännön ohje: ei kosketeta, ei lainkaan, ei edes pikkuisen, jatkaa Mäkelä. Näin minimoidaan herkistymisriskit.
Satsaus kunnon torjuntatoimenpiteisiin kannattaa
MDI:n aiheuttamia työperäisiä astmoja ja allergisia kosketusihottumia on viimeisen 10 vuoden aikana todettu Suomessa kumpaakin keskimäärin kolme tapausta vuodessa. Todellinen määrä on todennäköisesti suurempi alidiagnosoinnin takia. Ihottuma- ja varsinkin astmadiagnoosin saaminen pienissä yrityksissä tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijän on vaihdettava alaa ja ammattia. Vaikka vakuutusyhtiöt korvaavat ammattitautitapauksista aiheutuvia kustannuksia, niistä seuraa silti kustannuksia sekä työnantajalle, työntekijälle että yhteiskunnalle.
Tiedotusta, koulutusta ja vastuunottoa kaivataan
Isosyanaatteja sisältävissä astioissa kerrotaan selkeästi, että sisältö saattaa aiheuttaa allergiaa. Siitä huolimatta tutkimuksen työntekijöistä alle puolella oli kemikaalinsuojakäsineet suojanaan. Varoituslauseen ”sisältää isosyanaatteja” pitäisi herättää työpaikat ottamaan altistumistilanteiden riskit ja niiden torjunta erikoiskäsittelyyn.
Lisätiedot
eritysasiantuntija Maj-Len Henriks-Eckerman, Työterveyslaitos, puh. 030 474 7530, maj-len.henriks-eckerman@ttl.fi
erikoistyöhygieenikko, suojainasiantuntija Erja Mäkelä, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2595, erja.makela@ttl.fi
Tutkimusraportti
Ihonsuojauksen ja turvallisten työtapojen merkitys MDI-uretaanityössä
Työterveyslaitoksen verkkopalvelu (www.ttl.fi)
Aiempi tiedote:
Tutkijat: Nuorten putkisaneeraajien altistuminen kemikaaleille huolestuttaa
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on vajaat 800.