Työelämästä voi rakentaa onnentarinan

Työelämän muutoksissa piilee monta tarinaa. Yletön muutos, kiire, perinteisten siteiden katkeaminen, epäonnistuneet esimiesvalinnat muiden muassa koettelevat niin työntekijää kuin koko työyhteisöä. Lähes samoista aineksista toiset kuitenkin rakentavat itselleen myönteisen työelämäntarinan, kun toiset päätyvät kuvaamaan kokemuksiaan synkin sävyin. Mitä tarvitaan, jotta työelämästä pystyisi kertomaan onnentarinan? Vastauksia kysymykseen etsitään tutkija Anu Järvensivun uutuuskirjassa Tarinoita suomalaisesta työelämästä.

Myönteisen elämänasenteen lisäksi onnellisten tarinoiden kertojat katsovat tulevaisuuteen. He ennakoivat tulevaa ja etsivät ratkaisuja useasta eri suunnasta. Sinnittelyn sijaan he ovat valmiit uudistumaan. Toisinaan uudistuminen edellyttää työelämään kunnon katkosta.

Katkokset vaikuttavat myönteisesti työssä jaksamiseen

Työelämän katkos voi olla sairausloma, vuorotteluvapaa, lopputilin ottaminen tai sen saaminen. Tarinoita suomalaisessa työelämästä -kirjaan koottujen tarinoiden perusteella työelämässä jaksaa paremmin, kun siinä on elvyttäviä katkoksia. Katkosten pitää olla niin pitkiä, että voimien palautumiselle ja vaihtoehtojen harkinnalle jää aikaa.

– Poliittista päätöksentekoa tukeva kansantaloudellinen keskustelu ei ole ollut kovin kiinnostunut katkosten merkityksestä, vaikka katkos on pelastanut monen ihmisen työelämäntarinan, ihmettelee kirjan kirjoittaja, vanhempi tutkija Anu Järvensivu Työterveyslaitoksesta.
– Tuloslaskel­missa ei oteta huomioon, että katkoksitta sinnitellyn työuran päässä voi olla työkykynsä menettänyt, uupunut ja kyynistynyt ihminen.

Onni löytyy yhdistelmistä ja yrittämisestä

Tarinoiden perusteella onnellisten vaihtoehtojen löytäminen on helpompaa, kun on monta rautaa tulessa. Osa-aikaisuus voi vaihtua työn ja opiskelun yhdistelmäksi, harrastuksesta voi tulla ammatti, useasta ammatista lyömätön yhdistelmä työmarkkinoiden tarpeisiin. Monen eri työsuhteen kudelmakin voi osoittautua toimivaksi vaihtoehdoksi. Työuran näkökulmasta työstä työhön tapahtuvia nopeita siirtymisiä olennaisempaa saattaa olla monityösuhteisuus eli useita erilaisia työsuhteita samaan aikaan.

Onnellisten tarinoiden kirjoittajissa on useita yrittäjiä. Heidän kertomuksissaan yksin yrittäminen tai pienen yrityksen perustaminen mahdollistaa mielekkään elämän, työnilon ja voimavarojen kasvattamisen. Samaan ei pääse pysyttelemällä rajattomaksi muuttuneessa palkkatyössä.

Organisaatiomuutokset kuluttavat työntekijöitä

Suomi on tuhansien organisaatiomuutosten maa, jossa ylläpidetään kertomusta jatkuvan muutoksen välttämättömyydestä. Kirjan tarinoissa muutoksia pidettiin kielteisinä, pahimmillaan organisaatiomuutos johti kertojan sairastumiseen.

Muutoksia suosivat johtajat, jotka tuntevat hallitsevansa tilanteen muutettuaan toimintatapaa. Muutoksista kärsivät työntekijät, joiden työtavat, työtoverit ja yhteistyökumppanit vaihtuvat milloin vaihtuvien projektien, kilpailutusten, liikkuvan työn, uuden organisaation tai muun syyn vaikutuksesta. Muutos johtaa toiseen, kun yksiköiden toimintaa sopeutetaan uusiin tilanteisiin. Muutosten pyörteissä ei oteta huomioon, että muutosvastaisuuden sijasta ihmiset ovat hitaita.

Oman lukunsa muodostavat nykyisessä työelämässä suositut viehättäväkäytöksiset johtajat, joilla on kyky nopeisiin liikkeisiin sekä halu käyttää asemansa suomia vapauksia ja valtaa. Psykopaattisten käytöshäiriöiden ja karismaattisen johtajan ominaisuuksien eroa on rekrytoinnissa vaikea havaita. Karismaattisen johtajan kyky tarttua haasteisiin, tehdä vaikeita päätöksiä ja saada muut tekemään asioita on vain pienen askeleen päässä riskikäyttäytymisestä, pakottamisesta, dominoinnista ja manipuloinnista.

– Toimintaympäristöt ja -käytännöt muokkaavat ihmistä, jopa aivojen neurologisia piirteitä. Lisääkö nykytyöelämä ihmisessä piirteitä, joita on aiemmin pidetty haitallisina, jopa pahoina? Järvensivu kysyy.
– Ja mitä kertookaan työelämästä se, että psykopaattisia piirteitä omaavat henkilöt sopeutuvat siihen niin hyvin?

Suomalaisen työelämän tarinat on koottu kirjaksi

Työterveyslaitoksen kustantamassa Tarinoita suomalaisesta työelämästä -kirjassa kerrotaan tarinoita työelämän muutoksista ja muutosten keskellä pärjäämisestä: kamppailusta, kärsimyksestä ja selviytymisestä. Osa on kärsimystarinoita, osa onnentarinoita tai jopa tähtitarinoita.

Tarinoiden viesti on selvä. Kyse ei ole vain yksilön tulkinnoista, vaan uupumisen ja sairastumisen työperäisyyttä ar­vioitaessa ratkotaan huomattavia poliittisia, taloudellisia ja moraalisia kysymyksiä.

Kirjan tarinoista on hyvä ammentaa, kun on tarkistamassa oman työelämänsä suuntaa. Kertomuksista löytyy onnen aineksia ja vihjeitä varottavista ratkaisuista, joista luettuaan omaan tarinaan uskaltaa kirjoittaa uuden luvun. Kirja puhuttelee myös muutosjohtajia ja työterveyshuollon ammattilaisia, jotka tehtävissään vaikuttavat koko työyhteisön hyvinvointiin.

Tarinat on kerätty osana Työelämän muutoksessa pärjääminen – näkökulmana sukupolvi ja sukupuoli -tutkimusta. Tutkimus on saanut Työsuojelurahaston tukea.

Anu Järvensivu (FT, dos.) on Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija. Työelämää hän on tutkinut 15 vuotta erityisinä mielenkiinnon kohteinaan mm. työelämän ja yhteiskunnan muutokset ja työelämän sukupolvet. Tutkimustyön ohella hän on ollut työpaikoilla kehittämisen tukena. Helsingin Sanomien lukijoille hän on tuttu työelämää käsittelevistä kolumneistaan.

Lisätietoja

vanhempi tutkija Anu Järvensivu, Työterveyslaitos, puh. +358 43 824 7370, anu.jarvensivu[at]ttl.fi

Kirja: Tarinoita suomalaisesta työelämästä, Järvensivu Anu, Työterveyslaitos, Helsinki 2014.

192 sivua, 33 euroa.

Arvostelukappaleet ja kirjan myynti: TTL-Kirjakauppa; puh. 030 474 2543; kirjakauppa@ttl.fi;
verkkokauppa www.ttl.fi/verkkokauppa, Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki

Tutkimus, jonka osana kirjan tarinat on kerätty:
Järvensivu A. ym. Työelämän sukupolvet ja muutoksessa pärjäämisen strategiat. Tampere 2014.

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 750.