Työhyvinvointi jää edelleen sanahelinäksi monella työpaikalla – kerro, mitkä arkiset asiat lisäävät hyvinvointia sinun työpaikallasi
Vaikka työhyvinvointia on tutkittu ja kehitetty Suomessa jo vuosikymmeniä, se saatetaan vieläkin rinnastaa vain työpaikan pikkujoulujen järjestämiseen, työterveyshuollon asiaksi tai kuitattavaksi kehityskeskustelulla.
Ongelmana on myös tiedon jumiutuminen. Yksittäisillä työpaikoilla on voitu oivaltaa tapoja parantaa työpaikan arkea, mutta keinoja näiden toimivuudesta kertomiseen ei ole ollut.
Tiedon jakaminen on jatkossa mahdollista, sillä Työterveyslaitos kokoaa työpaikkojen hyviä arkikäytäntöjä uudeksi Tepsi-tietopankiksi sosiaali- ja terveysministeriön johtamassa Työhyvinvointifoorumi-hankkeessa.
– Tieto itsessään ei taivu teoiksi. Haluamme tietää, miten olemassa olevaa tietoa on sovellettu ja mistä työpaikoilla on hyviä kokemuksia, koota ne yksiin kansiin ja antaa työpaikoille paremman mahdollisuuden vaihtaa kokemuksiaan, sanoo projektipäällikkö Elina Ravantti Työterveyslaitoksesta.
Tietopankkiin halutaan työpaikoilta pieniäkin asioita, joilla työpaikan menestymistä on tuettu lisäämällä henkilöstön hyvinvointia. Työpaikan tavoitteena voi olla esimerkiksi parantaa esimiesten ja alaisten välejä, helpottaa työn tekemistä tai lisätä yhteishenkeä ja jaksamista. Työhyvinvointia on voitu parantaa yksinkertaisuudessaan rikkinäisiä laitteita uusimalla, järjestelemällä yhteisesti joustavia työaikoja, vähentämällä häiriöihin käytettyä työaikaa ja antamalla enemmän kiitosta ja palautetta.
– Henkilöstö on organisaation paras sijoitus, joka voi tuottaa panostuksen moninkertaisesti takaisin. Tutkimusten mukaan työhyvinvointia kehittämällä organisaatio parantaa tuloksellisuuttaan, imagoaan ja asiakastyytyväisyyttään, Ravantti perustelee.
Ohjelmistoyhtiö Vincit heitti roskiin henkilöstöhallinnon ruostuneet käytännöt
Monella työpaikalla työolojen kehittäminen on vasta hahmottumassa, mutta Suomesta löytyy myös edelläkävijöitä. Erityisesti Tamperelainen ohjelmistoyhtiö Vincit on ravisuttanut luutuneita henkilöstöhallinnon käytäntöjä. Esimerkiksi joka kuukausi yksi työntekijä saa tehdä vapaasti minkä tahansa päätöksen, jonka avulla Vincitistä tehdään entistäkin parempi työpaikka. Päätös toteutetaan automaattisesti, eli budjettia tai sääntöjä ei ole. Työntekijät saavat myös valita itse omat työvälineensä, tavoitteensa ja tiiminsä. Lisäksi uusilla työntekijöillä on työtyytyväisyystakuu, jossa työhönsä tyytymätön saa tuntuvan irtisanoutumiskorvauksen.
Moni ulkopuolinen on ihmetellyt, eikö Vincitin päätähuimaavia etuja käytetä väärin.
– Rekrytoimme ainoastaan ihmisiä, joihin luotamme sataprosenttisesti. Yhtäkään ylilyöntiä ei ole kuuden vuoden aikana tapahtunut. Suurempia riskejä syntyisi, jos emme antaisi työntekijöidemme osallistua organisaatiomme kehittämiseen, toteaa henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen.
Vincitin lähes kymmenkertaistunut tulos vuosina 2009–2013 osoittaa, että henkilöstön hyvinvointiin panostaminen kannattaa.
Lisää tekoja saadaan vain tietoa jakamalla
Teknologiateollisuuden alalla on niin ikään kehitetty paljon erilaisia hyviä käytäntöjä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Esimerkiksi Nakkila Groupin tehtaassa onnistuttiin luomaan työaikajoustoja kaksivuorotyöstä huolimatta. Alalla on kaivattu keinoja jakaa ideoita.
– Uskon, että Tepsin avulla voimme tarjota työpaikoille hyvän välineen jakaa kokemuksia ja saada vaihtokaupassa tilalle yhä jalostuneempia ideoita, sanoo Teknologiateollisuuden Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeen projektipäällikkö Tiina Hartikainen.
Hyviä käytäntöjä kerätään netissä
Hyviä työpaikkakäytäntöjä kootaan nyt netissä osoitteessa www.tepsi.fi ja toiminnallinen tietopankki otetaan käyttöön keväällä 2015. Kaikille avoimen tietopankin perustamista rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö, jolle se on Työelämä 2020 -hankkeen tärkeitä tavoitteita.
– Sanahelinän sijaan saamme työpaikoille lisää tekoja, jos kerromme siitä, mikä käytännössä toimii. Nykyisissä kilpailuolosuhteissa voimme pärjätä vain tietoa jakamalla ja rohkaisemalla toisiamme tarttumaan niihin asioihin, joilla taataan työpaikkojen elinkyky pitkällä aikajänteellä, toteaa Ravantti.
Lisätietoja
projektipäällikkö Elina Ravantti, Työterveyslaitos ja Tepsi-tietopankki, puh. 043 824 8462, elina.ravantti[at]ttl.fi
henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen, Vincit, puh. 050 441 2126, johanna.pystynen[at]vincit.fi
www.tyohyvinvointifoorumi.fi
Linkki Työterveyslaitoksen uutiseen aiheesta.