Työnantaja säästää silkkaa rahaa johtamalla työkykyä

Kunnallinen liikelaitos voi vähentää kustannuksiaan merkittävästi, kun se panostaa työkykyjohtamiseen. Samalla työntekijöiden urat pitenevät. Näin todettiin Työterveyslaitoksen tuoreessa tapaustutkimuksessa.

Hankkeen tuloksia esitellään 11.12.2013 kello 9.00–11.00 Uudistuneella työkykyjohtamisella tuloksia -seminaarissa, jota voi seurata suorana lähetyksenä verkossa.

Liikelaitos Oulun Serviisin työkyvyttömyyseläkekustannukset pienenivät ja sairauspoissaolot vähentyivät, kun työntekijöiden tehtäviä kevennettiin tarvittaessa jäljellä olevaa työkykyä vastaavaksi. Lisäksi koko työtiimin työprosessi suunniteltiin uudestaan, jos se oli tarpeen.

Tutkimuksen mukaan Serviisi voi säästää työkykyjohtamisen keinoin 50 000–640 000 euroa vuodessa. Tarkan summan laskeminen on vaikeaa, sillä säästöt syntyvät pitkän ajan kuluessa ja niihin vaikuttaa moni tekijä.

Työhyvinvointikoordinaattori sujuvoittaa työssä jatkamisen polkuja

Suomessa aivan uudenlaisena työkykyjohtamisen ratkaisuna liikelaitos perusti työhyvinvointikoordinaattorin toimen. Hän ohjaa ja tukee esimiehiä ja työntekijöitä neuvotellen. Yhtenä olennaisena tehtävänä on tukea henkilöstösuunnittelua yli tiimirajojen ja kehittää koko liikelaitoksen kannalta järkevää henkilöstörakennetta.

– Työhyvinvointikoordinaattorimme on tukija, sparraaja, esimerkkien antaja, verkostojen luoja ja asenteiden muuttaja. Hän toimii linkkinä johdon, työntekijöiden, esimiesten ja yhteistyökumppaneiden välillä, kertoo Oulun Serviisin johtaja Riitta Lappalainen.

– Hänen työnsä ansiosta työnantajan työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät maksut eivät ole lähteneet nousuun, vaikka työntekijämme ovat ikääntyneet ja heidän määränsä on kasvanut kuntaliitosten myötä. Kokeneet, osaavat työntekijät ovat jatkaneet työuriaan ja sairauslomien määrä on vähentynyt, iloitsee Lappalainen.

– Työssä jatkamisen polkuihin osallistuu työpaikan lisäksi usein niin KELA, työterveyshuolto, muu terveydenhuolto, kuntoutuspalvelut kuin työeläkevakuutusyhtiökin. Yksilötasolla kokonaisuutta on vaikea saada toimimaan. Koordinaattorin rooli työssä jatkamisen polun sujuvoittajana ja jopa mahdollistajana on valtavan tärkeä, sanoo tutkimusta johtanut vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.

Tuloksellinen työkykyjohtaminen on pitkäjänteistä työtä

– Työkykyjohtamisella voi saavuttaa tuloksia, kun toiminta on yksi organisaation strateginen painopiste ja johto on valmis pitkäjänteiseen työhön. Käytännön työtä varten on rakennettava toimivat yhteistyömuodot, toteaa Juvonen-Posti.

Työkykyjohtamisen taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida tarkasti. Laskelmissa on paljon epävarmuustekijöitä: miten esimerkiksi arvioidaan alentuneen työkyvyn aiheuttamaa tuottavuuden vähenemistä. Moni asia vaikuttaa siihen, mikä laskelmavaihtoehdoista toteutuu. Eri toimet säästävät eri summia ja säästöt saattavat syntyä oletettua paljon pidemmän ajan kuluessa.

Tietoa tutkimuksesta

Uudistuva johtaminen työkyvyn tukemisessa kunnallisessa liikelaitoksessa – tapaustutkimus selvitti, mikä vaikutus työurien pidentämiseen on työpaikan työkykyjohtamisella ja työterveyshuollon kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Tutkimus toteutettiin Oulun kaupungissa 2012–2013 ja tutkimuksen toteutukseen osallistuivat Oulun kaupunki, Liikelaitos Oulun Serviisi ja Oulun Työterveys. Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos.

Lisätietoja

vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti, Työterveyslaitos, puh. 043 824 3568, pirjo.juvonen-posti[at]ttl.fi
johtaja Riitta Lappalainen, Oulun Serviisi, puh. 044 703 1500, riitta.lappalainen[at]ouka.fi

Työhyvinvointikoodinaattorin tehtävät Oulun Serviisissä ovat

- tukea tiimien henkilöstösuunnitelmien rakentamista, myös yli tiimirajojen
- kehittää toiminnan kannalta oikea henkilöstörakenne huomioimalla yksilölliset ratkaisut, työkokeilut, sijaisjärjestelyt jne.
- yhtenäisen kehityskeskustelukäytännön luominen
- henkilöstöseurannan toteuttaminen
- henkilöstökoulutus ja kuntoutustoiminta
- henkilöstökyselyjen koordinointi
- koordinoi yhteistoimintaa johdon, työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden välillä mm. yksilöllisissä ratkaisuissa
- yksilöllisten henkilöstöratkaisujen esitteleminen henkilöstötiimissä, johon kuuluvat johtaja, tuotantopäällikkö ja henkilöstösihteeri työhyvinvointikoordinaattorin lisäksi
- yksilöllisten ratkaisujen seurannan esitteleminen Serviisin johtoryhmässä.