Työntekijän kemikaalialtistus pienemmäksi uudella toimintamallilla
Tiedote 28/2019, 27.5.2019
Työterveyslaitoksen nikkeli- ja arseenialtistusta koskevassa tutkimushankkeessa kehitettiin edelleen työperäisen kemikaalialtistuksen vähentämiseksi luotua toimintamallia. Sen perustana on työntekijän kanssa työtavoista ja työhygieniasta käytävät keskustelut, jotka käynnistetään, jos kemikaalin pitoisuus virtsassa ylittää työnantajan asettaman hälytysrajan. Toimintamalli pienentää altistusta, tukee esimiestyötä ja auttaa parantamaan työhygieniaa. Tätä ns. Harjavalta-mallia voidaan soveltaa myös muihin kemikaaleihin, mikäli altistusta seurataan biologisin altistumismittauksin.
Tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden altistumista arseenille ja nikkelille 1980-luvulta alkaen, ja tulosten perusteella arvioitiin Harjavalta-mallin vaikutuksia altistumistasoihin. Tuloksista havaitaan altistumisen laskeva suuntaus sekä arseenin että nikkelin biologisissa pitoisuuksissa, vaikka ilman arseeni ja nikkelipitoisuudet ovat pysyneet vakiollisina koko 2000-luvun. Pitoisuuksien laskemiseen on vaikuttanut tuotantoprosessien paraneminen, parantunut henkilökohtainen työhygienia ja suojainten käyttö eniten altistavissa kohteissa. Harjavalta-mallilla todettiin olleen suuri merkitys pitoisuuksien laskuun.
Mallia on kehitetty harjavaltaisten yritysten Boliden Harjavalta Oy:n ja Nornickel Harjavalta Oy:n kanssa, mistä malli on saanut nimensä ”Harjavalta-malli”.
Toimintamalli perustuu työntekijän kanssa käytäviin altistumiskeskusteluihin
Harjavalta-mallissa työntekijän altistustason ylittyminen johtaa esimiehen kanssa käytävään keskusteluun.
– Lähtökohtana on osallistaa esimiehet keskustelemaan työhygieniasta alaistensa kanssa, mikä tukee myös hyvää esimiestyötä ja tuo esille mahdollisia kehitys- ja toimenpide-ehdotuksia työhygienian parantamiseksi, kertoo hankkeen vastuuhenkilö, johtava asiantuntija Mirja Kiilunen Työterveyslaitokselta.
Altistumiskeskustelussa
- käydään läpi työtehtävät, joissa henkilö työskenteli ennen näytteenantoa
- selvitetään, oliko kyseisenä tai edellisenä päivänä tapahtunut jotain erityistä tai oliko työpäivä ollut muuten normaalista poikkeava
- selvitetään käytetty suojain, sen käyttöaika kyseisenä päivänä ja viimeisin huoltopäivä
- pohditaan yhdessä työntekijän kanssa mahdollinen juurisyy korkeampaan altistumiseen
- sovitaan yhdessä toimenpiteet ja mahdollinen kontrollinäytteen ottoaika.
Mikäli arvo on koholla seuraavassakin näytteessä, käydään uusi keskustelu, johon osallistuvat myös työterveyshuolto ja työsuojelu. Edellä mainittujen asioiden lisäksi käydään läpi suojautuminen, suojainten oikea käyttö ja peseytyminen sekä työvaatteiden vaihto ennen näytteenantoa ja/tai kotiin menoa.
– Toimintamallin käyttö ei sulje pois työhygieenisten mittausten tarvetta, koska niiden avulla voidaan varmistaa työpaikan työilman puhtaus sekä määrittää tarvittavat suojaimet ja muut työhygieeniset ratkaisut työpaikan kemikaaliturvallisuuden takaamiseksi, toteaa johtava työterveyslääkäri Markku Pavela Suurteollisuuspuiston työterveysasemalta Harjavallasta.
Altistumiseen vaikutetaan myös tekemällä työt työhygieenisesti oikein
Hyvän henkilösuojautumisen lisäksi työn tekemistä kehitetään niin, että työvaiheissa otetaan huomioon oikea työhygieeninen toiminta. Se tarkoittaa mm. sitä, että koneiden ja laitteiden osat irrotetaan ja huolletaan ilman ylimääräistä pölyttämistä tai huoltotöissä suoritetaan mahdollisen irtopölyn poisto ennen työn aloittamista. Oleellista on myös työn suorittaminen oikeassa järjestyksessä. Työhygieenisesti oikein tehty työ vähentää työilman ja pintojen lisäpölyn määrää ja sitä kautta mm. tahatonta altistumista.
Altistuminen voi tapahtua hengitysteiden tai maha-suolistokanavan kautta
Työperäisen kemikaalialtistumisen on perinteisesti ajateltu tapahtuvan pääasiassa hengitysteiden kautta, mutta arseeni on todettu haitalliseksi myös maha-suolistokanavan kautta tapahtuvassa altistumisessa. Työhygieenisen riskinarvioinnin lähtökohtana on lähes aina yksittäisen työntekijän altistumisen arviointi, joka perustuu mm. työpaikalla tehtyihin työhygieenisten mittausten tuloksiin.
Työpaikkakohtaista altistumista arvioitaessa tulee huomioida mm.
- altistuvien työntekijöiden määrä
- altistumisreitti (hengitystie, iho, maha-suolikanava)
- kuinka usein altistumista tapahtuu
- ympäristössä esiintyvän kemikaalin pitoisuus ja huippupitoisuudet
- kemikaalin fysikaalis-kemialliset ominaisuudet (mm. partikkelikoko, liukoisuus, kemiallinen muoto)
- työympäristön ominaisuudet (lämpötila, kosteus, ilmanvaihto).
Yksilötasolla altistumisen suuruuteen vaikuttavat etenkin henkilökohtainen työhygienia ja käytetyt henkilösuojaimet. Työntekijä voi itse minimoida altistumisen käyttämällä henkilönsuojaimia ohjeiden mukaisesti ja noudattamalla muita työnantajan ja työterveyshuollon antamia ohjeita.
Harjavalta-mallia voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin
Harjavalta-mallia voidaan käyttää kaikissa työpaikoissa, joissa henkilöstön altistumista kemikaaleille mitataan biomonitoroinnin avulla. Biomonitorointia käytetään esim. alumiinin, kromin, seleenin, kadmiumin ja titaanin altistumismittauksissa. Toistaiseksi malli on käytössä testattu Boliden Kevitsa Miningissa Sodankylässä
”Työntekijäkohtaisen altistumisen arviointi ja vähentäminen nikkelityössä” -hankkeessa kerättiin tietoa ilmapitoisuuksien ja biologisten näytteiden nikkelipitoisuuksien korrelaatiosta erilaisissa työtehtävissä, arvioitiin nikkeliyhdisteiden aiheuttamaa syöpäriskiä, kehitettiin toimintamallia altistuksen vähentämiseksi sekä selvitettiin sen toimivuutta.
Hankkeeseen osallistuivat Boliden Harjavalta Oy:n, Boliden Kevitsa Miningin sekä Nornickel Harjavalta Oy:n työsuojelu ja työterveyshuolto-organisaatiot. Hankkeen rahoitukseen osallistuivat edellä mainittujen lisäksi Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos.
Lisätiedot
Markku Pavela, johtava työterveyslääkäri, Suurteollisuuspuiston työterveysasema, Harjavalta, puh. 02 5358250, markku.pavela(at)boliden. com
Mirja Kiilunen, johtava asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 030 4741 tai 030 474 2863, mirja.kiilunen(at)ttl.fi
Tutkimusraportti: Työntekijäkohtaisen altistumisen arviointi ja vähentäminen nikkelityössää, Työterveyslaitos 2019. www.julkari.fi
Hankkeen verkkosivu: Työntekijäkohtaisen altistumisen arviointi ja vähentäminen nikkelityössä (2017-2019)
Biomonitorointi (Työterveyslaitos)
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, koordinaattori
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys
Avainsanat:
