Työolosuhteita mukauttamalla tuetaan osatyökykyisiä työssä

Työolosuhteita mukauttamalla voidaan kompensoida työntekijän alentunutta toimintakykyä ja työkykyä, jotka ovat esimerkiksi vamman tai sairauden aiheuttamia. Mukautusten tavoitteena on vahvistaa henkilön toiminta- ja työkykyä ja mahdollistaa hänen työskentelyään avoimilla työmarkkinoilla. Juuri julkaistun kirjallisuuskatsauksen mukaan näyttää siltä, että yksilöllisesti kohdennettu työolosuhteiden mukauttaminen tukee etenkin liikuntavammaisten henkilöiden työssä olemista ja vähentää kustannuksia.

Tulos perustuu kirjallisuuskatsauksessa mukana olleisiin kahteen tutkimukseen, joissa selvitettiin 744 nivelreumaa sairastavan henkilön työssä jatkamista. Kyseisten tutkimusten mukaan työssä olemista edistivät henkilön hyvä pystyvyyden tunne, työnantajan ja työyhteisön tuki, opastus ja ohjaus, joustavat työaikajärjestelyt sekä työn organisointi.

Mukauttamisratkaisut ovat aina tapauskohtaisia

Työolosuhteiden mukauttaminen voi kohdistua joko yksilöön tai koko organisaatioon. Se voi sisältää esimerkiksi ammatillista neuvontaa ja ohjausta, koulutusta ja pystyvyyden vahvistamista, toisten antamaa apua, työaikajärjestelyjä, työympäristön kehittämistä ja työn organisointia.

– Työolosuhteiden mukauttaminen on aina tapauskohtaista. Työntekijän vammat ja sairaudet vaikuttavat eri ammateissa eri tavalla henkilön toiminta- ja työkykyyn, sanoo vanhempi tutkija Nina Nevala Työterveyslaitoksesta. Hän kertoo, että tarjolla on monenlaisia työkykyä tukevia ratkaisuja ja palveluja sekä rahoitusinstrumentteja työnantajalle. Työpaikan ratkaisut ovat aina tilannekohtaisia eli kaupan työntekijällä työolosuhteiden mukautustoimet ovat erilaisia kuin esimerkiksi sairaanhoitajalla tai poliisilla.

Sekä työpaikan että yhteiskunnan kannalta olisi tärkeää kehittää työolosuhteiden mukautusratkaisuja ja niiden sujuvaa toteutusta. Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työelämässä oleminen ja heidän ammattitaitonsa hyödyntäminen mahdollistuu usein varsin yksinkertaisilla ja edullisilla ratkaisuilla.

Työntekijä mukaan mukautusten suunnitteluun

Työolosuhteiden mukauttaminen onnistuu parhaiten silloin, kun työpaikalla on myönteinen toimintakulttuuri, työntekijät ovat itse aktiivisesti mukana työolojen ja työn kehittämisessä, työnantajan ja työntekijöiden välillä on hyvä vuorovaikutus ja työpaikalla on aktiivinen yhteistyö eri yhteistyötahojen, kuten työterveyshuollon ja kuntoutuksen kanssa. Työolosuhteiden mukauttaminen vahvistaa osatyökykyisen tai vammaisen henkilön omaa pystyvyyden tunnetta ja työtyytyväisyyttä. Paras lopputulos syntyy silloin, kun osatyökykyinen henkilö osallistuu tasa-arvoisena työryhmän jäsenenä mukautustarpeiden arviointiin ja ratkaisujen suunnitteluun. Tällöin työpaikalla pystytään tekemään juuri niitä ratkaisuja, joita henkilö kokee työssään tarvitsevansa. 

Työolosuhteiden mukauttamisesta tarvitaan lisää korkealaatuisia vaikuttavuustutkimuksia

Työolosuhteiden mukauttamisen vaikuttavuudesta löytyy vain harvoja korkeatasoisia vertailevia tutkimuksia. Ne kohdistuivat lähinnä nivelreumaa sairastaviin tai henkilöihin, joilla oli onnettomuudesta aiheutunut aivovamma. Heidänkin kohdallaan olemassa oleva tutkimusnäyttö mukautusten vaikuttavuudesta on kohtalainen tai vähäinen. Katsaukseen valituissa tutkimuksissa työolosuhteiden mukauttaminen kohdistui työaikajärjestelyihin, työn organisointiin, työympäristön järjestelyihin, työn apuvälineisiin ja teknologiaratkaisuihin, toisen henkilön antamaan apuun, työmatkaliikkumisen ratkaisuihin ja lainsäädäntöön.

Kirjallisuuskatsausta varten tehty haku tuotti 1232 kirjallisuusviitettä, joista katsaukseen hyväksyttiin 11 vertaisarvoitua englanninkielistä tutkimusta. Tutkimusten kohderyhmänä oli työikäiset (16 – 68 vuotiaat) avoimilla työmarkkinoilla työskentelevät henkilöt, joilla oli liikunta-, näkö- tai kuulovamma, kognitiivinen häiriö tai kehitysvamma. Tutkimusta rahoitti Kela.

Julkaisu:

Nevala N, Pehkonen I, Koskela I, Ruusuvuori J, Anttila H. Työolosuhteiden mukauttaminen vammaisilla henkilöillä: vaikuttavuus sekä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela, Työpapereita 61, 2014.
(http://hdl.handle.net/10138/135671)

Lisätietoja

Nina Nevala, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos/ professori Jyväskylän yliopisto. puh. 040 734 4166, nina.nevala[at]ttl.fi

Tutustu myös

Esteetön työelämä –sivusto Työterveyslaitoksen verkkopalvelussa

Ergonomiaratkaisujen tietopankki

Osatyökykyiset työssä –ohjelma sosiaali- ja terveysministeriön verkkopalvelussa

Työterveyslaitoksen Mediapalvelu

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on noin 750.