Työpaikat voivat tukea vuorotyöntekijän unta ja vireyttä

Työterveyspäivät 21.–22.10.2014, Messukeskus Helsinki, Tiedote 72/2014, Julkaistavissa 21.10.2014

Vuorotyöntekijän omat keinot eivät useinkaan riitä hyvän unen ja vireyden saavuttamiseksi vaan tarvitaan myös työpaikkatasoisia ratkaisuja. Vuorotyöhön liittyviä terveyshaittoja ovat muun muassa väsymys, unihäiriöt ja lisääntynyt onnettomuusriski.

Työterveyslaitoksen raskaan liikenteen kuljettajilla tekemässä tutkimuksessa todettiin, että kuljettajat käyttivät pääosin tehottomiksi tiedettyjä keinoja voimakkaan ajonaikaisen väsymyksen vähentämiseksi. (Sallinen ym. 2014). He esimerkiksi liikuttelivat kehoaan ajon aikana, avasivat ikkunan, joivat jotain tai juttelivat. Mikään näistä ei edellytä ajoneuvon pysäyttämistä ja vaikkapa nokostauon pitämistä, mikä virkistäisi kuljettajaa.

– Työntekijä voi vaikuttaa vain osaan vireyttä ylläpitävistä asioista. Ihmisen biologisen vuorokausirytmin sekoittavista ja vuorokautista unta rajoittavista työajoista saattaa aiheutua vaaroja ja haittoja. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa selvittämään ne. Ongelmalliset työajat on poistettava, jos se vain on mahdollista, korostaa tiimipäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta. Sallinen puhui asiasta 61. Työterveyspäivillä Helsingissä.

Lyhytterapiasta on saatu lupaavia tuloksia unettomuuden hoidossa

Käytännössä yksi yleisimpiä keinoja vuorotyöntekijän uni- ja vireysongelmien hoitamiseksi ovat lääkkeet. Tuoreen kirjallisuuskatsauksen mukaan tutkimusnäyttö lääkkeistä saatavasta hyödystä vuorotyöntekijän uni- ja vireysongelmien korjaamiseksi on yllättävän vähäinen (Liira ym. 2014).

Sen sijaan alustavat tulokset työterveyshuollon antamasta lyhytterapiasta ovat lupaavia: terapialla kyettiin vähentämään kliinisesti merkittävästä unettomuudesta kärsivien vuorotyöntekijöiden osuus kolmasosaan lähtötilanteesta (Järnefelt ym. 2012).

Vuorotyöntekijän hyvinvoinnin perustana on aina toimivat työaikajärjestelyt

– On selvää, ettei vuorotyöhön liittyviä uni- ja vireysongelmia kyetä vähentämään merkittävästi kiinnittämättä huomiota työaikajärjestelyihin, toteaa tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.

Vuorotyön kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi pitkät yövuorojaksot, lyhyet vuorovälit, pitkät työrupeamat ja viikonlopputyöt.

– Jotta tutkimustieto saataisiin mahdollisimman tehokkaasti hyödyttämään ihmisiä ja osaksi arjen työvuorosuunnittelua, olemme tehneet yhteistyötä Titania-vuorosuunnitteluohjelmistoa valmistavan CGI it-palveluyrityksen kanssa. Meiltä tutkimustieto, heiltä tekninen toteutus, Härmä kuvaa työnjakoa.

Ohjelmisto tarkastaa työvuorolistan ja antaa käyttäjälle palautetta helppolukuisella liikennevalomallilla, jossa vihreä viittaa hyväksyttävään kuormitukseen ja punainen ylikuormitukseen. Asteikolla ovat myös värit keltainen ja oranssi.

Lisäksi palauteportaalin avulla työpaikkojen on mahdollista saada sekä yksikkö- että organisaatiotasoista tietoa työaikojen kuormittavuudesta.

Lisää vireysasiaa Työterveyspäivillä keskiviikkona 22.10.2014 klo 8.30–12 seminaarissa 5. Kropan ja nupin vireyttä edistämässä – faktaa väitteille!

Ohjelma: www.ttl.fi/tyoterveyspaivat

Lisätietoja

tiimipäällikkö Mikael Sallinen, Työterveyslaitos, puh. +358 40 768 6956, mikael.sallinen[at]ttl.fi

tutkimusprofessori Mikko Härmä, Työterveyslaitos, puh. +358 40 544 2750, mikko.harma[at]ttl.fi

Työterveyslaitos on tuottanut viimeisten kolme vuoden aikana runsaasti uutta tutkimustietoa erilaisista keinoista unen ja vireyden parantamiseksi vuorotyössä.

Järnefelt H, Lagerstedt R, Kajaste S, Sallinen M, Savolainen A, Hublin C. Cognitive behavioral therapy for shift workers with chronic insomnia. Sleep Med. 2012, 13, 1238-1246. doi: 10.1016/j.sleep.2012.10.003.

Liira J, Verbeek JH, Costa G, Driscoll TR, Sallinen M, Isotalo LK, Ruotsalainen JH. Pharmacological interventions for sleepiness and sleep disturbances caused by shift work. Cochrane Database Syst Rev. 2014 Aug 12;8:CD009776. doi: 10.1002/14651858.CD009776.

Sallinen M, Pylkkönen M, Henelius A, Hyvärinen H-K, Puttonen S, Virkkala J, Sihvola M. On-Road Study of Fatigue Management Strategies in Long-Haul Truck Drivers. Painossa, the HFES 2014 International Annual Meeting Proceedings.

Härmä M, Vanttola P, Ropponen A, Koskinen A, Hakola T, Kalakoski V, Puttonen S, Sallinen M, Nätti J, Salo P, Pentti J, Oksanen T, Vahtera J, Kivimäki M. Työaikojen kehittäminen kunta-alalla. Työsuojelurahaston loppuraportti. Työterveyslaitos. Helsinki 2014.

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi

Lotta Englund, tiedottaja
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2948, 043 8246251
lotta.englund[at]ttl.fi

Tuula Vauhkonen, tiedottaja
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 6170, 043 824 1203
tuula.vauhkonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi


Yrityksestä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys

Tilaa