Työpaikatkin hyötyvät isien perhevapaista

Työterveyslaitos tiedottaa 20/2016, Helsinki 31.3.2016

Isien vähäisen perhevapaiden käytön yhtenä seurauksena voi olla, ettei työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia käytäntöjä kehitetä erityisesti miesvaltaisilla työpaikoilla. Jos poissaolot perhesyistä jakautuisivat miehille ja naisille tasaisemmin, sillä olisi myönteinen vaikutus koko työelämälle. Työterveyslaitos kannustaa yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön kanssa isiä käyttämään perhevapaata ja jakamaan lastenhoitoa äitien kanssa.

Työterveyslaitoksen tekemän selvityksen mukaan kolmella neljäsosalla suomalaisista työpaikoista työn ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuu pääsääntöisesti hyvin. Miesvaltaisilla työpaikoilla tilanne on kuitenkin huonompi kuin naisvaltaisilla. ”Vaikuttaa siltä, että niin kauan kuin poissaolot perhesyistä kasautuvat pääosin naisille, perhemyönteisten käytäntöjen kehittämiseen ei suhtauduta työpaikoilla riittävän vakavasti”, arvioi johtava asiantuntija Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitokselta ”Perhevapaiden käyttö ei ole vain tasa-arvokysymys, vaan vaikuttaa koko työelämän toimivuuteen ja tuottavuuteen, kun kaikkien työpanos ja osaaminen saadaan käyttöön.”

Perhevapaiden tasaisempi jakaminen on työpaikan etu

Työpaikat hyötyvät perhemyönteisistä käytännöistä ja kulttuurista. Yksilölliset työaikaan ja -järjestelyihin liittyvät joustot, esimiehen tuki ja myönteinen suhtautuminen vähentävät henkilöstön työn ja muun elämän välistä ristiriitaa ja parantavat työhyvinvointia. Myönteiset vaikutukset työpaikalle näkyvät vähentyneinä kustannuksina ja parantuneena tuloksena. Toppinen-Tanner on vakuuttunut, että miesvaltaisetkin alat hyötyisivät perhevapaiden käytön lisäämisestä kun käytännöt saadaan sujuviksi: ”Perhevapaalla oma työmotivaatio ja tehokkuus voi parantua, ja koko perheen hyvinvointi heijastuu myös työpaikalle pitkällä aikajänteellä. On kaikkien etu, kun perhetilanteiden muuttumisen takia ei tarvitse vaihtaa työpaikkaa.”

Esimiehen suhtautumisella ja tasapuolisuudella suuri merkitys

Vaikka suomalaisilla työpaikoilla on käytössä jo paljon joustavia työaikajärjestelyjä, niiden hyödyntämistä pitää tehostaa. Usein työpaikoilta kuultu valituksen aihe on perhemyönteisten käytäntöjen epätasainen jakautuminen työpaikan sisällä. Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan alle puolet työpaikoista tiedottaa käytännöistä riittävästi esimiehille ja henkilöstölle, miesvaltaisista työpaikoista 60 % tiedottaa huonosti. Kun tietää, mitkä järjestelyt omalla työpaikalla ovat mahdollisia, käytäntöjä on helpompi tarjota työntekijöillekin.

Tiedotuskaan ei riitä, jos suhtautuminen on kielteistä. Vaikka keinot vaihtelevat työn luonteesta riippuen, miesvaltaisillakin työpaikoilla voi edistää perhemyönteisyyttä ja viestiä, että yksityiselämän merkitys työntekijöiden työkyvylle on ymmärretty. Toppinen-Tanner kannustaa työpaikkoja kulttuurin muutokseen: ”Isien perhevapaiden puheeksi ottamisen kynnystä voisi madaltaa roolimalleilla: Isät voisivat esimerkiksi tuoda vauvojaan työpaikalle näytille niin kuin äiditkin tekevät.”

Esimiesten koulutuksella välineitä työpaikalle oman toiminnan tehostamiseen

Työterveyslaitos toteuttaa yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön kanssa vuosina 2016-2018 hankkeen Isä hoitaa – perhevapaalta virtaa työntekoon. Hanketta rahoittaa EU-komission Rights, Equality and Citizenship (REC) -ohjelma. Tavoitteena on saada entistä useampi isä käyttämään perhevapaata ja jakamaan lastenhoitoa äitien kanssa.

Työterveyslaitos tarjoaa hankkeessa työpaikoille mahdollisuutta kouluttaa esimiehet perhemyönteisten käytäntöjen tehokkaampaan hyödyntämiseen. Koulutuksessa esimiehet saavat tietoa ja jakavat kokemuksia hyödyntäen oman esimiestyön arjesta kumpuavia haasteita. ”Kokemus on osoittanut, että esimiehet hyötyvät vertaistuesta, jota ryhmässä ratkaisukeskeisesti työskenteleminen tarjoaa. Todellisten eteen tulleiden esimiestyön tilanteiden ratkaisemisen avulla keräämme muistilistan työpaikkojen omaan käyttöön esimiesten työn helpottamiseksi”, Toppinen-Tanner lupaa.

Hankkeen nettisivu

Hankkeen Facebook sivu (THl ylläpitää)

Lisätietoja:

Salla Toppinen-Tanner

johtava asiantuntija, osahankkeen johtaja, Työterveyslaitos

puh. 046 851 2517, etunimi.sukunimi@ttl.fi

Johanna Lammi-Taskula

koko hankkeen johtaja, THL 

puh. 029 524 7066, etunimi.sukunimi@thl.fi

THL, tutkimus:

Johanna Närvi, puh. 029 524 7467, etunimi.sukunimi@thl.fi

Sosiaali- ja terveysministeriö, tiedotuskampanja:

Päivi Yli-Pietilä, puh. 029 516 2517, etunimi.sukunimi@stm.fi

Mediapalvelut

Kristiina Kulha, viestintäpäällikkö
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi

Tiina Kaksonen, viestintäassistentti 
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Rahoituksesta 50 % tulee valtion budjetista. Toimipisteitä on viidellä paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä.

Avainsanat: