Työpaikkaruokailu antaa virtaa sekä työhön että vapaa-aikaan
Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottavat
Työpaikkaruokailulla on selvästi vaikutusta työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Se edistää terveellisiä ruokavalintoja ja parantaa työikäisten ruokavaliota. Työpaikkaruokalassa aterioivat syövät tutkimusten mukaan muita useammin tuoreita kasviksia. Työnantajienkin kannattaa olla kiinnostuneita työntekijöidensä terveydestä ja hyvinvoinnista, sillä tutkimusten mukaan työpaikan johdon kiinnostus lisää työntekijöiden terveellisiä elintapoja.
Työterveyslaitoksen tuoreen Työ ja Terveys Suomessa 2012 -tutkimuksen mukaan terveellisillä elintavoilla on yhteyttä työstä palautumiseen. Terveelliset elintavat ovat yleisempiä silloin, kun työpaikan johdon koetaan olevan kiinnostunut työntekijöidensä terveydestä ja hyvinvoinnista.
– Yksi konkreettinen välittämistä osoittava asia on, että työnantaja kannustaa työntekijöitä terveelliseen työaikaiseen ruokailuun, muistuttaa tiimipäällikkö Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
Järkevä ruokailun rytmittäminen antaa työhön virtaa ja edistää työstä palautumista. Ruokailuhetki antaa mahdollisuuden irrottautua hetkeksi työasioista ja tavata kavereita. Riittävä ja sopiva syöminen pitkin päivää ehkäisee liiallista vapaa-ajan syömistä ja auttaa painonhallinnassa.
– Ruokailuun panostaminen työssä joko syömällä eväitä tai työpaikkaruokalassa kevyesti on auttanut monia laihtumaan ja pitämään painokilot pysyvästi kurissa, toteaa Laitinen.
– Henkilöstöravintolassa lounastavat syövät muita useammin tuoreita kasviksia. Lisäksi henkilöstöravintolassa ruokailu lisää etenkin miesten todennäköisyyttä syödä kalaa, sanoo johtava tutkija Ritva Prättälä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Haasteita ruokapalveluille
Mahdollisuus työpaikkaruokailuun ja tarjottavan ruoan terveellisyydestä huolehtiminen ovat tehokkaita keinoja edistää työikäisten terveyttä ja päivittäistä hyvinvointia. Työpaikkaruokailulla on suuri vaikutus suomalaisten ruokavalioon. Tarjottavat ateriat toimivat mallina terveellisestä ruokavaliosta myös kotiruokailussa.
- Haastamme ruokapalveluammattilaiset tarjoamaan hyvältä maistuvaa ruokaa, joka on terveellistä, ympäristöystävällistä ja lähellä tuotettua. Tätä varten tarvitaan yhdenmukaiset ohjeet käytännön ruokalistasuunnitteluun, toteaa Prättälä.
Ruokapalveluiden kehittäminen vaatii monen eri tahon yhteistyötä, mm. kansanterveyden, ympäristöterveyden, maatalouden, työterveyshuollon ja ravitsemisalan ammattilaisten välillä. Näitä asioita pohdittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämässä asiantuntijaseminaarissa 19.8.2013.
Opastusta myös eväitä syöville tarvitaan
Työaikaisen ruokailun järjestäminen on helpointa säännöllisessä päivätyössä. Muissa työvuoroissa olevissa on Työ ja Terveys -tutkimuksen mukaan hiukan enemmän työaikana syömättömiä. Siksi kannattaisi panostaa myös eväsruokailuun ja opastaa monipuolisten eväiden tekemiseen. Eväiden nauttimiseen on oltava myös kunnolliset ja siistit tilat ja laitteet. Tässä olisi haaste myös ruokapalveluille uudenlaisten palvelujen ja ratkaisujen kehittämiseen.
Suomessa oli vuonna 2011 noin 1550 henkilöstöravintolaa. Noin 2/3:lla työssä käyvistä on mahdollisuus ruokailla henkilöstöravintolassa, ja noin puolet näistä käytti tätä mahdollisuutta hyväkseen.
Lisätiedot
Jaana Laitinen, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos, 030 474 6006, jaana.laitinen(at)ttl.fi
Ritva Prättälä, johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, puh. 029 524 48631, ritva.prattala(at)thl.fi
Lähteet:
Työ ja terveys Suomessa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista sekä Työ ja terveys Suomessa 2012 –haastattelututkimus. Timo Kauppinen ym. (toim.) Työterveyslaitos, 2013. (www.ttl.fi/tyojaterveys)
Tutustu myös verkkosivuilla olevaan materiaaliin
Elintavat ja hyvinvointi –sivut Työterveyslaitoksen verkkopalvelussa
Joukkoruokailu Suomessa – sivut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkopalvelussa
Terveellisiä/kestäviä/luonnonmukaisia ruokapalveluita -seminaari
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on vajaat 800.