Työssä kehittyminen on tärkeämpi työn imun lähde kuin työn itsenäisyys

Laaja tutkimus yli 10 000 suomalaisella työn imusta tunnisti kolme voimavaraa, jotka vahvistavat työn imua ammatista riippumatta: työn kehittävyys ja monipuolisuus, oman työn tulosten näkeminen ja yhteisöohjautuva tiimi. Ammattiryhmittäin oli vain pientä vaihtelua. Tulos on merkittävä työelämän kehittämiselle, koska aiemman tutkimustiedon perusteella tiedämme, että työn imu vaikuttaa myönteisesti sekä yksilöön, organisaatioon että yhteiskuntaan. 

– Pyydän usein työpaikoilla ja seminaareissa ihmisiä arvaamaan, mikä on kunkin alalla tärkein voimavara. Kukaan ei koskaan veikkaa työn kehittävyyttä! Sen merkitys työn imulle on yllätys niin tutkijoiden parissa kuin eri ammattiryhmissä, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen.

Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, johon liittyy tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen kokemuksia. Tutkimuksessa selvitettiin systemaattisesti vertailemalla niitä työn ja työyhteisön piirteitä, joista työn imu syntyy. Vertailuun otettiin kahdeksan voimavaraa, jotka tulosten perusteella jakautuivat kolmeen ryhmään sen mukaan, kuinka suuri merkitys niillä oli työntekijöiden työn imulle.

Tärkeimmät voimavarat olivat työn kehittävyys ja monipuolisuus, oman työn tulosten näkeminen ja yhteisöohjautuva tiimi.

Tärkeysjärjestyksessä seuraavana tulevat palveleva johtaminen sekä oikeudenmukaisuus.

Vähiten vertailuun valituista voimavaroista työn imuun vaikuttivat ystävällisyys työpaikalla, työn itsenäisyys ja työroolien selkeys.

– Monille on varmasti yllätys, että työn itsenäisyys ei ole tämän korkeammalla. Työelämässä puhutaan paljon yksilön itseohjautuvuudesta, mutta se on kaksiteräinen miekka. Itsenäisyys tarkoittaa aina myös vastuuta. Silloin kun työntekijä vastaa yrittäjämäisesti omasta tontistaan, työhön liittyy esimerkiksi aikataulupaineita, jotka tekevät siitä sitovaa, Jari Hakanen kertoo.

Ammattiryhmien erot olivat pieniä

Tutkimuksen päätulokset olivat yhteneväiset eri ammattiryhmien välillä, vaikka mukana oli useita sosioekonomisia ryhmiä.

Ammattiryhmien väliset erot työn imun tasoissa eivät olleet suuria, mutta vähiten työn imua koettiin it-alan ja suojelu- ja vartiointialan töissä. Myös tutkijoilla työn imu oli keskimääräistä alhaisempaa.

– Näyttää siltä, että esimerkiksi työn kehittävyys on universaalisti tärkeä voimavara, joka ei ole riippuvainen ammatista. Se, että työ on tekijälleen sopivan haastavaa, kiinnostavaa ja siinä voi oppia ja kasvaa, tekee työstä mielekästä pitkälläkin aikavälillä. Se myös suojaa tylsistymiseltä ja työuupumukselta, Jari Hakanen sanoo.

Voimavaroihin liittyi pientä vaihtelua ammattiryhmittäin. Esimerkiksi oikeudenmukaiset käytännöt olivat tärkeämpiä johtajille kuin muille ammattiryhmille.

Myönteisiä voimavaroja kannattaa vahvistaa työpaikalla

Tutkimuksen perusteella voi suositella, että työntekijöille tarjotaan jatkuvan oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksia.

–  Työtä voi rikastaa monin tavoin, kuten työkierron avulla, uusien vastuualueiden tai roolien avulla tai työtä tuunaamalla. Myös mentorointi on suuri innovaatio, jossa esimerkiksi seniori ja uransa alussa oleva pääsevät oppimaan toisiltaan, Jari Hakanen sanoo.

Yksilön itseohjautuvuuden sijaan voi olla hyödyllisempää tukea tiimien itsenäisyyttä ja yhteisöohjautuvuutta.

– Useissa ammateissa on teollisen yhteiskunnan aikoihin verrattuna jo runsaasti autonomiaa. Sen sijaan vahvan yhdessä tekemisen ja jaetun johtajuuden käytäntöjä vielä opetellaan monessa organisaatiossa, Jari Hakanen toteaa.

Oman työn tulosten näkeminen ei ole kaikissa töissä itsestäänselvää, mutta sitä kannattaa opetella.

– Monen työ ovat nykyisin melko abstraktia, ja lopputulokset kytkeytyvät muiden ihmisten töihin. Tällöin omat aikaansaannokset voivat jäädä huomaamatta. Muilta saadun palautteen lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota oman työnsä jälkiin ja merkitykseen. Se voi välittömämmin edistää hyvinvointiamme, Jari Hakanen sanoo.

Työn imu -tutkimus

  • Tutustu tutkimusartikkeliin: The relative importance of various job resources for work engagement: A concurrent and follow-up dominance analysis.
  • Tutkimuksessa vertailtiin kahdeksaa työn imua tunnetusti vahvistavaa työn voimavaraa.
  • Mukana oli 11 468 työntekijää ja 87 työpaikkaa, joista tarkasteltiin 11:tä ammattiryhmää: lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat, pankki- ja vakuusalan työntekijät, vartiointi- ja turvallisuusalan työntekijät, tutkijat, sihteerit ja assistentit, tukitoimintojen työntekijät, museo- ja kirjastotyöntekijät sekä esihenkilöt ja johtajat.
  • Pitkittäistutkimuksessa kolmen vuoden seurannassa mukana oli 2334 ensimmäiseen kyselyyn vastannutta.

Lisätiedot

Tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, jari.hakanen@ttl.fi, puh. 040 562 5433.

Tutustu myös

Mediapalvelut

Päivi Lehtomurto, mediaviestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. +358 50 4156 309
paivi.lehtomurto@ttl.fi

Juha Hietanen, mediaviestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. +358 50 477 32 67
juha.hietanen@ttl.fi

Aineistopankki & asiantuntijamme: Medialle - Työterveyslaitos (ttl.fi)

Hyvinvointia työstä

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Tietoa meistä: www.ttl.fi  Sosiaalinen media: @tyoterveys Twitter | Facebook | Linkedin

Avainsanat:

Tilaa

Lainaukset

Näyttää siltä, että esimerkiksi työn kehittävyys on universaalisti tärkeä voimavara, joka ei ole riippuvainen ammatista.
Jari Hakanen